Lukijoilta: Kuntaliitos hinnalla millä hyvänsä

Silmäilin hiukan Vaasan ja Mustasaaren yhdistymissopimusluonnosta (https://liitoskuulumiset.fi/fi). Luettuani sen investointiliitteen, ymmärsin, miksi Mustasaari on nyt kiinnostunut yhdistymisestä. Mustasaarella näyttää olevan paljon tarvetta erityisesti koulujen, esiopetusyksikköjen ja päiväkotien rakentamiseen ja remontointiin mantereella ja saaristossa. Sopimus on mustasaarelaisille hyvä.

Toinen syy, mikä helpottaa liitosta heidän osaltaan, on se, että sote-palvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi, jossa ruotsinkielisillä on enemmistö. Suhteellista enemmistöä lisää vielä se, kun Isokyrö siirtyy Etelä-Pohjanmaahan vuoden 2020 alusta.

Koska mustasaarelaiset ovat maksaneet palveluistaan ilman näitä investointejakin korkeampaa veroa kuin vaasalaiset omistaan, niin paine nousee nostaa kantavaasalaisten veroprosentti ainakin Mustasaaren nykyisen prosentin 20,75 tasolle.

Vaasan kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli jo toissa vuonna 99,8 prosenttia, kun kriisikunnan raja on 50 prosenttia. Myös Mustasaari ylitti rajan.

Ennenaikaisia vaaleja ei järjestetä uuden kunnan valtuuston valitsemiseksi, vaan normaaleihin vaaleihin asti toimii molempien kuntien valtuustot yhdistettynä eli 102 valtuutettua. Se on laillinen menettely.

Seuraavat kuntavaalit toimitetaan normaalisti huhtikuussa 2021. Uuden kunnan valtuuston jäsenmäärä tulee olemaan 67 valtuutettua.

Uudessa kunnassa tulee olemaan alussa asukkaita noin 87 000, joista suomenkielisiä noin 60, ruotsinkielisiä noin 33 ja muunkielisiä noin 7 prosenttia.

Ratkaisu Mustasaaren kunnanjohtajan asemasta on innovatiivinen. Hänet lähetetään Brysseliin lisäämään Vaasan vetovoimaa. Monissa muissa yhdistymisissä toinen kunnanjohtaja on vaan nimitetty muutosjohtajaksi.

Markus E. Myllymäki

Vaasa

Kommentoi