Lukijoilta: Kuka kunnostaa kuopat ja kumpareet?

Teiden kehno kunto on ollut viime aikoina monissa yhteyksissä huolen aiheena. Eikä uusi hallituskaan ole ajoteiden ”korjausvelkaa” ryhtynyt lupauksistaan huolimatta korjaamaan.

Hallitukselle on tärkeämpää ympäristövouhotuksen hurmassa raideliikenteeseen satsaukset. Kaikille kansalaisille liikkumisen tärkeät kulkuväylät saavat maaseuduilla ja kaupungeissa jatkaa rappeutumistaan.

Päättäjät ovat kyllä nostaneet rekka-autojen lastien tonnimäärä. Kun näin on toimittu, niin tietkin pitäisi laittaa sellaiseen kuntoon, että ne kestäisivät pinnaltaan raskaan liikenteen.

Tiet ovat nykyään maaseudun pääväylilläkin kuin tilkkutäkkejä. Kestopäällystettä on paikattu moneen kertaan. Surullisempiin esimerkkeihin lukeutuu Alajärven Lehtimäellä Rantakankaan vilkasliikenteiset peninkulmat. Samoin Töysä-Lehtimäki-maantie.

Hiljattain kunnostetut maakunnan maantiet on jouduttu paikkamaan tiuhaan tahtiin kymmenien kilometrien matkalta. Siitä huolimatta kestopäällysteen reikiä on pitänyt väistellä.

Teiden huono kunto johtuu siitä, että urakat annetaan halvimman tarjouksen tehneille. Halvalla ei saa hyvää. Kukaan ei myöskään valvo vastuullisesti päällysteen materiaalia. Se lopettaisi ”ilmaiset ateriat”. Yleensä kiviainesta on kestopäällysteessä liian nuukasti.

Pääteiden rappeutumisen ohella korjauksen tarvetta on kerääntynyt runsaasti myös kevyen liikenteen väylillä.

Muun muassa Alavudella on tällaisia väyliä runsaasti. Hölmöintä on se, kun kukaan ei niitä kunnosta. Monet kevyen liikenteen väylät ovat olleet jo vuosia hengenvaarallisessa kunnossa. Niitä ei ole kansalaisten esityksistä huolimatta korjattu.

Laiminlyönnin malliesimerkki on Tuurin ja Töysän välisellä kevyen liikenteen väylällä. Alamäessä on väylää paikattu. Korkeita roudan nostamia kumpareita ovat pyöräilijät saaneet väistellä jo kaksi kesää.

Vakavia tapaturmiakin on sattunut monia. Kumpareet tulevat alamäessä esiin yllättäen vieraspaikkakuntalaisille pyöräilijöille. Kasvusto haittaa näkyvyyttä.

Kun Alavuden mainittu väylä on kaupungin tekemä, niin yhteyttä on ensimmäiseksi otettu kaupungin tekniselle puolelle. Sieltä on neuvottu ottamaan yhteyttä tielaitokseen tai elyyn. Elystä on todettu kunnostuksen olevan tielaitoksen toimialaa ja laitoksesta taas toisin päin? – Byrokratia toimii.

Moni on asiassa ottanut minuunkin kaupungin päättäjänä yhteyttä. Minä olen neuvonut luitaan rikkoneita ja muuten kaatuessaan murjoutuneita ottamaan yhteyttä virkavaltaan. Näin siksi, kun ei varoitusmerkkiäkään ole laitettu väylän varteen. Samalla selviäisi varmasti vahinkojen korvaajataho.

Meikäisellekään ei ole oikein selkeytynyt, mille taholle kunnostus kuuluu byrokratian rattaissa. Sen tiedän, että ely-keskuksen tehtävänä on huolehtia maanteiden kunnosta siten, että ne toimivat ja turvalliset kuljetukset ovat mahdollisia koko maassa.

Tässä byrokratian ”luvatussa maassa” on kansalaisten tärkeää tietää, minkä tahon toimialaan kuuluu kevyen liikenteen väylien, kumpareiden, kuoppien ja reikien kunnostaminen.

Pentti Hautala

Töysä

Kommentoi