Lukijoilta: Kokoomusnuorella faktat hukassa

Aatu Puisto kirjoitti turkistarhauksesta otsikolla ”Turkispuhe hakoteillä”, mikä olikin osuva otsake useita virheellisiä väittämiä sisältävään tekstiin. Korjaan tässä niistä muutamia.

Alan itsensäkin kovasti hehkuttamat ”maailman tiukimmat laatuvaatimukset ja tarkka sertifiointiseula” eivät esimerkiksi ylitä eläinsuojelulakimme turkisasetuksen minimivaatimuksia. Turkistarhaajat ovat myös itse laatineet sertifikaattinsa ja käytännössä valvovat ehtojen täyttymistä itse omistamansa yrityksen kautta.

Oudointa on, että tarkan sertifiointiseulan voivat läpäistä jopa tarhat, jotka viranomaistarkastuksissa jäivät kiinni lain rikkomisesta. (Ks. Ruokaviraston tarkastusraportit.) Vastikään julkaistiin taas kuvia suomalaisista jättiketuista, jollaisten jalostus on kielletty vuosikymmeniä sitten.

”Iso-Britannia, Tanska ja Belgia suunnittelevat turkistarhauksen kieltämistä.” Iso-Britannia ja Belgia ovat jo kieltäneet turkistarhauksen, Tanskassa on meneillään kettutarhauskiellon siirtymäaika ja keskustelu minkkitarhauskiellosta on aloitettu.

Tanska on erittäin merkittävä turkismaa, sillä siellä tuotetaan vuosittain reilusti yli 10 miljoonaa minkinnahkaa. Myös jo aiemmin turkistarhauksen kieltänyt Hollanti oli merkittävä minkinnahkojen tuottaja.

Kun turkistarhauskielto meillä ennen pitkää toteutuu, siihen sisällytetään ilman muuta siirtymäaika, jolla varmistetaan, että kiellon negatiiviset vaikutukset tarhaajiin ja heidän yhteisöönsä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Siinä auttaa tarhaajien korkea keski-ikä.

Turkisten ilmastovaikutus ei ole mielipidekysymys. Sitä on tutkittu, ja turkiksen hiilidioksidipäästöt on todettu korkeammiksi kuin vertailumateriaalien. Suomalaista turkistuotantoa tosiaan voi ”puolustaa ylpeydellä”, jos ei välitä faktoista ja eettisyys on yhtä kuin tilin saldo. Onneksi 74 % suomalaisista on toista maata ja vastustaa turkistarhausta.

Pauliina Klemola

Kouvola

Kommentoi