Lukijoilta: Kiitokset Arto Satoselle ja Antti Häkkäselle!

Kirjoitin keväällä tämän sanomalehden yleisönosastossa jatkuvasti kuumasta aiheesta eli pikavipeistä!

Suomessa on jo pitkään huolestuttu kansalaisten voimakkaasta velkaantumisesta ja yhä lisääntyvistä maksuhäiriömerkinnöistä joitten piirissä on tällä hetkellä suunnilleen 380 000 henkilöä.

Maksuhäiriömerkintä on kuin stigma, joka vaikeuttaa sen saaneen henkilön elämää kenties monien vuosienkin ajan.

Kansallisen kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen on kerännyt eduskunnassa pikavipit kieltävälle taikka ainakin niitä voimakkaasti rajoittavalle lakialoitteelleen 121 allekirjoitusta.

Mielestäni on kuitenkin ihme, että kaikki kansanedustajat eivät nimeään kyseiseen lakialoitteeseen laittaneet.

Lienevätkö pikavippifirmojen talutusnuorassa?

Vastikään oikeusministeri Antti Häkkänen on lausunnoillaan puuttunut muun muassa pikavippien aggressiiviseen markkinointiin.

On hyvä, että keskeisen hallituspuolueen edustajat ovat olleet aloitteellisia, kun kohteena on toiminta jota suoraan voisi nimittää yhteiskunnan syöväksi!

Keväisessä yleisönosastokirjoituksessani mainitsin, että sähköpostiini tulee jatkuvasti erilaisia, enemmän taikka vähemmän valoisilta tahoilta alkunsa saaneita pikavippitarjouksia jopa toistakymmentäkin kappaletta yhden vuorokauden aikana.

Edellä mainittujen eduskuntamiesten viesti on tainnut mennä perille, pikavippifirmojen edustajille on tullut hätä käteen ja enemmän tai vähemmän ”mehukkaita” täkyjä sisältäviä lainatarjouksia suorastaan tulvii sähköpostiini entistäkin enemmän.

Hieman samaa olen kuullut muiltakin tahoilta, pikaluottotarjouksien määrä on lisääntynyt.

Aiheuttamansa kohun keskellä pikavippifirmojen edustajat esiintyvät mediassa suurina hyväntekijöinä, jotka ihan vain hyvän hyvyyttään auttavat ”hädänalaisia” ihmisiä silloin kun rahan tarve on akuutti.

Kylmä tosiasia on, että nuo firmat ovat kuin käärmeen ja petolinnun sekasikiö, joka surutta kynii uhrinsa putipuhtaaksi mielettömillä koroilla ja lainaehdoilla, joista todellinen ”hyväntekeväisyys” on kaukana.

Taannoin Helsingin Sanomissa esiintyi muuan sähkömiehen koulutuksen saanut pikavippifirman johtaja, jonka tulotaso on ollut 17 miljoonan euron luokkaa. Taattua hyväntekeväisyyttä!

Miten olisi, jos tulevaisuudessa yhteiskunnan taholta voitaisiin järjestää kohtuuhintaisia luottoja niitä tarvitseville vaikkapa eräänlaisella ”kansanpankkijärjestelmällä”?

Tämän kaltaisen ”hätärahoituksen” tarjonta osaltaan voisi tehokkaasti suitsia pikavippifirmojen kyltymätöntä ahneutta ja kenties tekisi ne täysin tarpeettomiksi.

Toisaalta koulukasvatuksessa pitäisi entistä enemmän painottaa sitä miten omaa taloutta tehokkaastri hallitaan, jotta vältetään pelkästä taitamattomuudesta johtuva velkaantuminen, sillä nuorethan herkimmin lankeavat pikavippiloukkuun!

Erkki Rantamäki

Vaasa

Kommentoi