Lukijoilta: Kestävät ratkaisut löytyvät oikealta

Torstaina julkaistu Helsingin Sanomien vaalikoneen arvokartta on karua luettavaa. Sen mukaan Suomen eduskuntapuolueet ovat tällä vaalikaudella ottaneet poliittisella kentällä mittavan harppauksen vasemmalle (HS 7.3.). Lähtökohta tuntuu olevan, että jokaiseen ongelmaan tarjotaan ratkaisuksi suurempaa roolia valtiolle, ani harvoin ihmiselle itselleen, vaikka pitäisi.

On syytä muistaa, että koko hyvinvointivaltion tuotevalikoima on rahoitettu alun perin yrittäjien ja työnantajien rahalla: työllistämisellä ja työstä maksettuina veroina. Hyvinvointiyhteiskunta elää vastuullisesta markkinataloudesta ja työstä.

Vain terve talous synnyttää hyvinvointia. Talouden ongelmia ei ratkaista lisäämällä tukia, nostamalla veroja tai lisäämällä sääntelyä.

Työn arvostusta on lisättävä joka yhteydessä ja kaikissa elämän käänteissä. Ilman vapaammin hengittäviä työmarkkinoita meillä ei ole hyvinvointia, josta rahoitetaan eläkkeet, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus.

Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden sopeutustarve ensi vaalikaudelle on kaksi miljardia euroa, eli mitään ”jakovaraa” ei ole olemassa. Työllisyysasteen noston onnistuminen (nyt 72%) 75 prosenttiin vastaa ainoastaan välttämätöntä sopeutumistarvetta, mutta ei ratkaise mitään edes keskipitkällä aikavälillä.

Puheet siitä, että jo taittuneen talouskasvun turvin rahoitettaisiin hyvinvointiyhteiskunnan palveluvalikoima, jota ainakin vaalipuheiden mukaan ollaan pikemminkin kasvattamassa kuin trimmaamassa, ovat hataralla pohjalla ilman rakenteellisia uudistuksia.

Niiden myötä ja ajan oloon myös verotustarve pienisi, minkä seurauksena ihmisille ja yrityksille jää enemmän rahaa omaan käyttöön. Ihmiset ja yritykset itse tietävät valtiota paremmin, miten omat käytettävissä olevat rahat kannattaa käyttää.

Suomeen tarvitaan laaja veroremontti, jotta taloudellinen toimeliaisuus saa enemmän elintilaa. Veronkevennysten suorat vaikutukset ostovoimaan nopeuttavat talouskasvua.

Tunne ”samassa veneessä” olemisesta rapistuu, mitä harvempi osallistuu työteolla ja riskinotolla yhteisesti tuotettujen palveluiden rahoittamiseen. Samaan aikaan väestömme ikääntyy ja huollettavien, jotka eivät syystä tai toisesta itse pysty huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, lukumäärä kasvaa.

Työ merkitsee itsenäisyyttä ja on keskeinen omanarvontunnon rakennusaine. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus sopia työstään sellainen hinta ja sellaiset ehdot, jotka on itse valmis hyväksymään.

Työelämä tarvitsee enemmän joustoja ja mahdollisuuksia erilaisiin elämäntilanteisiin, ei kangistavaa lisäsääntelyä.

Työmarkkinat muuttuvat politiikasta riippumatta, mutta politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, että ihmisille turvataan mahdollisuus ottaa itse vastuuta omasta elannostaan ja hyvinvoinnistaan.

Panitteko merkille, että viime viikon sunnuntaina Viron parlamenttivaalit voitti reformipuolue, joka korostaa markkinoiden vapautta ja kevyttä julkista sektoria sekä vannoo eurooppalaisten liberaalien arvojen nimeen?

Ehkä kannattaisi, sillä tällä Suomessa tuntuu olevan vallalla käsitys pitää köyhtyvä kansa vaalikarjana. Ihmiset ansaitsevat parempaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi