Lukijoilta: Keskustan vaalitappion syyt

Viime vaalikaudella Juha Sipilä lausui useamman kerran, että hän toimii tulos tai ulos -periaatteella. Huhtikuun 2019 vaaleissa toimintasuunnitelman huonot puolet tulivat korostetusti esille.

Monet keskustan vakioäänestäjät jättivät äänestämättä tai äänestivät perussuomalaisia siinä tarkoituksessa, että ”ulos”-vaihtoehto toteutuisi.

Tulos tai ulos -periaate teki keskustasta minä-keskeisen puolueen. Sipilä haki enemmän tukea itselleen kuin puolueelle. Se on vierasta kansanliike keskustalle. Puolueen oma viesti jäi taka-alalle ja oli väärin painotettu.

Keskusta puhui liian paljon ilmastonmuutoksesta, liian vähän maaseudun ongelmista, köyhän asiasta ja vanhustenhoidosta.

Juha Sipilän syksyn 2015 kaavailu kotinsa antamisesta turvapaikanhakijoille rasitti keskustaa. Oulun alueella tapahtuneiden seksuaalirikosten vuoksi rasite kasvoi.

Enemmän porukkaa olisi lähtenyt keskustan taakse, mutta ei Juha Sipilän eikä Anne Bernerin, joka liikenneministerinä neljä vuotta syyllisti vanhojen autojen omistajia hiilidioksidipäästöistä.

Vuonna 2015 Ruotsin kautta tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa tai sellaiseksi tekeytyvää. Muualta tulleen porukan ruokkimiseen, hoitamiseen ja asuttamiseen pääministeri Sipilällä oli rahaa.

Samoihin aikoihin suomalaisten perusturvaa alettiin heikentää, indeksejä jäädytettiin, uhattiin pakkolaeilla, korotettiin maksuja, leikattiin työttömyysturvaa ja lomarahoja, sekä käynnistettiin alue- ja paikallissairaaloiden alasajo. Pääministeri Sipilä selitti, että on pakko tehdä kipeitä päätöksiä, koska valtio velkaantuu ja rahat eivät riitä.

Muualta tulleille rahaa oli riittävästi, mutta suomalaisten kohdalla rahat loppuivat. Tämä ristiriita johti Halla-ahon PS:n vaalivoittoon ja vauhditti keskustan tappiota. Keskustan tilanne olisi helpottunut, jos Sipilä olisi myöntänyt, että oli virhe tarjota Kempeleen asuntoa turvapaikanhakijoille. Virhettä ei myönnetty ja taas satoi ääniä Halla-ahon laariin.

Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa tekevän hallituksen veturina oleminen lohkaisi melkoisen siivun keskustan kannatuksesta.

Kokoomuksen puheenjohtajana Sipilästä olisi tullut 140 000 työpaikkaa luonut sankari, mutta keskustan johtajana hänestä tuli antisankari, joka leikkasi perusturvaa ja epäonnistui maakunta- ja sote-uudistuksen maaliin viemisessä.

Keskustan tappio henkilöityy Juha Sipilään ja Anne Berneriin.

Sipilän puheenjohtajaksi valinnan jälkeen kesäkuussa 2012 ennustin lehtikirjoituksessa, että bisnestaustaisen yritysjohtajan ja poliitikon roolien yhteensovittamisesta voi tulla ongelmia. Ennuste osui kohdalleen.

Keskusta kävi viime vaalikaudella oppimassa, että politiikkaa ei johdeta kuin yritystä.

Harri Mäki-Petäjä

Kannus

Kommentoi