Lukijoilta: Kansakunnan moraali

Kansakunnan moraali mitataan siinä, miten se kohtelee heikoimpia kansalaisiaan. (Adlai Stevenson) Jokainen voi aivan itse päätellä, onko kansakuntamme moraali kohdallaan. Sitä voi tarkastella vaikkapa sen kautta, kuinka vanhusten hoivapalvelut on järjestetty. Toinen mahdollisuus syntyy sitä kautta, että pohdimme toteutuuko käsitys moraalista suhteessa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Muitakin mahdollisia ”testejä” toki löytyy.

Ihmisellä on sisäinen käsitys oikeasta ja väärästä, se viitoittaa tien, ja antaa meille kyvyn moraaliseen arvottamiseen. Ympäristötekijät voivat kuitenkin vaikuttaa käsityksiimme. Mitä kotona puhutaan, mitkä arvot siellä vallitsevat ja mikä on vanhempien näkemys oikeasta ja väärästä? Mikä on vallitseva poliittinen agenda, mitkä arvot yhteiskuntaa ohjaavat ja niin edelleen.

Taloudelliset arvot ovat johdatelleet ajatteluamme pitkään. Mika Pekkola ja Mikko Väänänen näkevät Tämä-kirjassa tilanteen näin: ”Talous todistaa numeroillaan, että tärkeintä ovat palkkatyö ja yrittäjyys. Se ei ymmärrä, että hoiva, välittäminen ja myötätunto ovat tärkeintä.” He korostavat vielä, että ilman rakkautta ihmissuhteet luhistuvat ja yhteiskunta romahtaa; ”rakkaus kannattelee elämää, mutta kulttuurimme ei näe tai osaa tunnustaa sen arvoa.”

Taloudellisten arvojen ylivallan seuraukset me tunnemme, ne ovat arveluttavia, jos kansakunnan moraalia mitataan sillä miten se kohtelee heikoimpia kansalaisiaan. Olisiko mahdollisesti rakkauden, hoivan, välittämisen ja myötätunnon, jota Pekkola ja Väänänen tarjoavat, avulla olla saavutettavissa moraalin kannalta jotain parempaa. Sitä emme voi tietää, koska testiä ei ole kyetty tekemään.

Markku Laitinen

Pietarsaari

Kommentoi