Lukijoilta: Kaksikielisyyden ”rikkaus”

Viime vuosien aikana suomenruotsalaisia on muuttanut vuosittain Ruotsiin noin 700–800 henkeä. Muuttoliike on ollut 2000-luvulla nykypäivään asti noin 21 000 henkilöä.

Ahvenanmaalaiset jättivät vuonna 2007 pakkosuomen kokonaan pois. He eivät tarvitse suomea missään, ja kun vielä korkeakouluopinnotkin voi helposti suorittaa Suomessa pelkällä ruotsilla, jää tästäkin lasku suomalaisille.

Voisi olla järkevää miettiä, miten tarpeetonta poismuuttoa kielen takia kyettäisiin kitkemään molemmilla kielialueilla.

Esimerkiksi Pohjanmaan ruotsinkielisten suomen kielen taito on yksi konkreettinen asia.

Jos suomea opitaan hyvin jo koulussa, mahdollisuuksia aukeaa paremmin myös kotimaassa. Tätä suomen oppimista pitäisikin tehostaa.

Siinä, missä ei-ruotsinkielisten oppilaiden on opeteltava ”pakkoruotsia”, on ruotsia äidinkielenään puhuvien peruskoululaisten opeteltava ”pakkosuomea”.

Täysin ruotsinkielisessä ympäristössä elävät oppivat suomea huonommin: heille se on vain pakollinen aine koulussa. Sitä vastoin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sekä kunnissa, joissa on selvästi suomenkielinen ympäristö, asuvat suomenruotsalaiset nuoret omaksuvat suomen kielen helpommin, koska oppimisympäristössä sitä käytetään paljon.

Suomenkielinen muuttoliike suuntautuu Etelä-Suomen työmarkkinoille.

Yhtenä syynä on, että kaksikielisissä kunnissa on virkoja sekä ammatteja, joissa vaatimuksena on kaksikielisyys.

Kuinka paljon kuntien omat talousalueet rahallisesti menettävät muuttoliikkeen takia, Suomessa työympäristö on kuitenkin pääosiltaan suomenkielinen?

Äskettäin havaittiinkin, että erityisesti sosiaali- ja terveysalalla ilmenee jo nyt työnvoimapulaa eläköitymisen takia.

Huomattava osa alan asiantuntijoista ja työvoimasta on hakeutunut ruotsin kielen taidon turvin nimenomaan Ruotsiin ja Norjaan. Edes koulutusmäärien lisääminen ei kuulemma pysty enää korjaamaan syntynyttä vajetta.

Nyt RKP onkin huolissaan ruotsin kielen vähenemisestä, ja se haluaa vahvistaa ruotsin kielen asemaa. Tämä koskee hallituksen muutosta toisen kotimaisen kielen pakollisuuteen.

Peruskoulu maksaa yhden henkilön osalta 80 415 euroa, ja päälle kustannukset aina ammatti- sekä korkeakouluihin saakka, ja lisäksi menetetyt verotulot, jotka aiheutuvat poismuuton osalta. Menetetäänkin jo useita miljardeja.

Onko ruotsin kielen oppivelvollisuuden yhtenä tärkeänä perusteena se, että köyhä Suomi kouluttaa asiantuntijoita sekä työvoimaa myös rikkaille länsinaapureillemme? Koska siellä sama tilanne osaavasta työvoimasta eläköitymisen takia sekä palkkataso korkeampi. Mitä Suomi saa tilalle?

Jairi Palonen

Kokkola

Kommentoi