Lukijoilta: Kaivoslainsäädäntöön tarvitaan täsmäkorjauksia

Kaivostoimiala on noussut viime aikoina julkiseen keskusteluun. Otsikoissa ovat olleet erityisesti australialaisen kaivosyhtiön Dragon Miningin pöyristyttävät lausunnot. Elinkeinoministeri Mika Lintilä selvityttääkin yhtiön toiminnan perinpohjaisesti. Hänen mukaansa: ”Ei tänne kukaan voi tulla sikailemaan kaivoslailla. Kaikilla täytyy olla samat pelisäännöt”. Ministerin lausunto on erinomainen.

Osana viime päivien kaivoskeskustelua on vaadittu kaivoslain kokonaisuudistusta. Nykyinen kaivoslaki on astunut voimaan 1.7.2011, mutta sitä ei ole vielä sovellettu yhteenkään kaivokseen.

Laista tulisikin saada ensiksi todellista käytännön kokemusta, ennen kuin kaivoslain kokonaisuuden toimivuutta voidaan arvioida. Silti jo nyt voidaan todeta, että kaivosalaa koskeviin lakiin tarvitaan nopeasti täsmäkorjauksia.

Puhdas, monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö ovat rikkauksia ja arvoja, joista me suomalaiset emme halua mistään hinnasta luopua. Näitä tulee vaalia myös kaivostoimialalla.

Kaivoksilla on aina vaikutusta luontoon, mutta vastuullisessa kaivostoiminnassa nämä vaikutukset minimoidaan ja pidetään hallinnassa. Emme tarvitse Suomeen yhtään kaivosta tai muutakaan teollista toimintaa, joka pilaa luontomme tai sotkee vetemme.

Tarvitsemme uutta lainsäädäntöä varmistamaan, että kaikissa, myös mahdollisissa kaivosten konkurssitilanteissa, kaivosalueen ennallistaminen tai mahdolliset ympäristövahingot eivät jää veronmaksajien kontolle.

Tämä edellyttää myös nykyisen ympäristövahinkovakuutuksen uudistamista.

Myös paikallisten ihmisten todelliset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava elinympäristöään koskevissa asioissa. Sidosryhmien osallistuminen ja kuuleminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi kaivostoiminnan luvituksessa.

Tämä edellyttää eri lupa-, arviointi- ja osallistumisprosessien yhdistämistä. Keskustan mielestä kunnilla tulee jatkossakin olla oikeus kaavoituksen kautta päättää, onko kaivostoiminta mahdollista alueellaan.

Tarvitsemme myös verojärjestelmän, jossa suomalainen yhteiskunta hyötyy enemmän kallioperässä olevista mineraalivarannoista. Kaivoksen perustamisesta ja kaivostoiminnan päättymisestä aiheutuu pitkäaikaisia vaikutuksia kaivospaikkakunnille. Erityisesti kaivostoiminnan loppumisesta syntyy sijaintipaikkakunnan elinkeinorakenteeseen muutoksia. Siksi Suomeen tarvitaan kaivosvero, joka maksetaan kaivoksen sijaintikunnille.

Järkevästi suunniteltuna kaivosvero lisäisi toimialan yleistä hyväksyttävyyttä eikä vähentäisi kaivosyhtiöiden kiinnostusta investoida Suomeen.

Yleisen kaivos- tai louhintaveron sijaan on selvitettävä kaivoksen sijaintikunnalle maksettava vero, jonka peruste voisi olla esimerkiksi kaivosyhtiön rikasteesta saama nettotuotto (net smelter return). Toinen vaihtoehto olisi sijaintikunnan kiinteistöveroon perustuva kaivosvero.

Ilmastonmuutoksen torjunta, liikenteen sähköistyminen, nykytekniikka mobiililaitteineen ja erilaiset energianvarastointiratkaisut lisäävät kysyntää erityisesti Suomen maaperästä löytyvillä akkumineraaleille. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla toimiva kaivosteollisuus on Suomelle mahdollisuus ja yksi hyvinvointia luova toimiala.

Markus Lohi

kansanedustaja

Keskustan kaivospoliittisen työryhmän puheenjohtaja

Kommentoi