Lukijoilta: Julkisomisteisten yhtiöiden omistajaohjaukseen enemmän huomiota

Valtionyhtiöt Veikkaus ja Posti ovat olleet kuluneen kuukauden aikana aiheesta paljon julkisuudessa. Yhtiöiden markkinointi- ja työehtokysymysten lisäksi keskustelu on käynyt vilkkaana myös yhtiöiden omistajaohjauksesta.

Posti Oyj tiedotti elokuun lopussa päätöksestään siirtää noin 700 Paketti- ja verkkokauppa- liiketoimintaryhmän lajittelutoiminnoissa työskentelevää työntekijäänsä tytäryhtiö Posti Palvelut Oy:n palvelukseen, jossa sovelletaan Postin kilpailijoiden käyttämää Teollisuusliiton jakelua koskevaa työehtosopimusta. Toimenpiteen kerrottiin olevan osa eri keinoja ja tavoitteita sisältävää kokonaisuutta, jolla Posti pyrkii vastaamaan toimialan rakenteelliseen muutokseen sekä kiristyvään kilpailuun.

Samalla kun Posti suunnittelee työntekijöidensä työehtojen heikentämistä, on johdon kokonaispalkkiotaso noussut rajusti viimeisten vuosien aikana.

Palkkiotason kehitystä ei voida pitää hyväksyttävänä, erityisesti kun ottaa huomioon yhtiön samanaikaisesti toteuttamat merkittävät toimet eri henkilöstöryhmien siirtämiseksi tasoltaan heikompien työehtojen piiriin.

Valtion ohjesäännön mukaan kaikkiin lisäpalkkioihin on liitettävä ehdot, joilla ne voidaan hallituksen yksipuolisella päätöksellä peruuttaa, lykätä tai niitä voidaan tarvittaessa kohtuullistaa. Kokonaistilanteen näkökulmasta Postin hallituksen olisi tullut käyttää näitä ohjesäännössä mainittuja välineitä johdon palkkiokehityksen estämiseksi/ hillitsemiseksi.

On todella hyvä, että omistajaohjauksesta vastaava ministeri Paatero tarttui asiaan välittömästi tiukalla otteella edellyttäen, että johdon palkkaukset tarkastellaan uudelleen nopealla aikataululla.

Pidän myös erittäin tärkeänä, että Postin työehtosopimusten muuttamisessa otetaan nyt aikalisä. Mikäli työntekijöiden nykyiset kuukausiansiot ovat 2 200 e/kk ja tes-muutos toisi tullessaan jopa 30 prosentin palkan alennuksen, niin tilanne olisi täysin kohtuuton. Näin merkittävä muutos työntekijöiden talouteen sekä sen tuoma suuri henkinenkin paine ei ole oikeudenmukaista työnantajapolitiikkaa.

Postin, kuten myös esillä olleen Veikkauksen, epäkohdat nostavat jälleen esille omistajaohjauksen tärkeyden julkisten yhtiöiden johtamisessa.

Molempien yhtiöiden kohdalla oli tässä kohtaa perusteltua, että omistajaohjauksesta vastaava ministeri puuttui tilanteeseen ja edellytti yhtiöiden hallituksilta toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

On kuitenkin itsestään selvää, ettei ministeri ei voi jatkuvasti olla ”paimentamassa” yhtiöitä, vaan yhtiön hallituksella tulee olla selkeä kuva siitä mitä valtio omistajana yhtiöltä edellyttää ja toimittava sen mukaisesti.

Samat omistajaohjauksen haasteet tunnistetaan myös kunnissa. Kunnissa koetaan, että kuntien kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden ja varsinkin kuntayhtymien toiminta on karannut kuntapäättäjien käsistä. Osittain tästä johtuen myös sote- ja maakuntauudistusta on vastustettu varsinkin suurempien kaupunkien taholta.

Suuri osa kuntapäättäjistä on valitettavasti menettänyt uskonsa eritoten sairaanhoitopiirien omistajaohjaukseen, ja nyt pelätään, että mikäli erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhoito ja sosiaalityö siirtyy kunnista kuntayhtymiin/ maakuntiin, vähenee kuntien mahdollisuus vaikuttaa sote-palveluihin entisestään.

Julkisomisteisten yhtiöiden omistajaohjaukseen on kiinnitettävä jatkossa entisestä enemmän huomiota. Omistajan tahtotilan on näyttävä yhtiöiden jokapäiväisessä toiminnassa eikä vasta toiminnan kriisiytyessä.

Kuntapäättäjillä täytyy olla luottamus siihen, että kuntayhtymät toimivat omistajien linjaaman tahtotilan mukaisesti, eivätkä elä ns. ”omaa elämäänsä”. Kuntayhtymäpäättäjillä on vastavuoroisesti oltava selkeä kuva omistajien tahtotilasta, jotta he voivat päättäjinä toteuttaa tätä tahtotilaa. Lisäksi kaiken yhteistyön elinehtona on osapuolten välinen keskusteluyhteys, keskinäinen luottamus ja kunnioitus.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi