Lukijoilta: Itsenäisenä kuntana eteenpäin

Anne Laurila (Pohjalainen 12.3.) peräänkuuluttaa kuntaliitoskeskusteluun mahdollisuutta tarkistaa esitettyjen väitteiden todenperäisyyttä.

Itse vastustan Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitosta ja pyrin aina perustamaan näkemykseni tutkittuun tietoon ja luotettavina pitämiini journalistisiin julkaisuihin, esimerkiksi sanomalehti Pohjalaiseen.

Itä-Suomen yliopiston yliopisto-opettaja Niko Vartiainen on todennut, että suuret yhteiskunnalliset uudistushankkeet perustuvat usein puutteelliseen tutkimustietoon eikä kuntarakenneuudistuksissa ole hyödynnetty tutkittua tietoa niin paljon kuin olisi pitänyt (Kuntalehti 8.1.2019).

Liitosta puolustavat vetoavat siihen, että suurempi kaupunki on vetovoimaisempi. Kuitenkin Niko Vartiaisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuntarajojen poistaminen ja suurempi asukasluku eivät tee kunnasta houkuttelevampaa sijoittumiskohdetta uusille asukkaille ja yrityksille.

Samansuuntaisen näkemyksen on Ylen haastattelussa esittänyt myös Vaasan yliopiston aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki: ”Yritykset voivat katsoa sijoittumispäätöksissään väkiluvun sijaan sitä, miten asiat kunnassa hoidetaan ja miten joustavaa päätöksenteko siellä on.”

Myös Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen on sanonut Ylen haastattelussa, että yhteiskunnan rahanjaossa kaupungin suurempi koko ei automaattisesti tarkoita sitä, että rahaa tulisi enemmän. Myöskään edunvalvonnassa ei voida pitää itsestäänselvyytenä, että suurempi koko parantaisi vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on huomattu esimerkiksi suurimpien kaupunkien pyrkimyksissä vaikuttaa sote- ja maakuntalakien valmisteluun.

Ehdotuksessa yhdistymissopimukseksi (kohta 12 ja liite 1) sovitaan, että tavoitteena on suunnitelmallisesti ja vastuullisesti turvata talouden tasapaino.

Tämänhetkinen Vaasan taloustilanne näyttää hyvin huolestuttavalta. Kaupunki ei ole pystynyt toteuttamaan vuoden 2018 talousarviossa esitettyä 7,2 miljoonan euron ylijäämää, vaan tilinpäätös jää 10 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämä kasvattaa kumulatiivista alijäämää edelleen yli 30 miljoonaan euroon, joka tulisi olla katettuna vuoteen 2020 mennessä, muuten Vaasasta tulee kriisikunta. Lisäksi Vaasan kaupungilla on kiinteistöjen ja tieverkoston korjausvelkaa yhteensä yli 100 miljoonaa euroa.

Vaasan talouslukuja ovat selvitelleet seikkaperäisemmin Pohjalaisessa mm. toimittaja Jari Jurkka (3.2., 19.2. ja 4.3.) sekä Kaj C. Tuominen mielipidekirjoituksissa (18.2. ja 25.2.). Lisäksi finanssineuvos Markku Nissinen valtiovarainministeriöstä on laskenut, että uuden kunnan valtionosuus olisi 1,6 miljoonaa euroa pienempi kuin nykyisten kuntien yhteensä (yle.fi).

Tämän perusteella pelkään, että mustasaarelaiset joutuisivat liitoksen toteutuessa Vaasan velkojen maksajiksi ja julkiset palvelut huononisivat. Mustasaarelaisten vaikutusmahdollisuudet heikkenisivät oleellisesti kunnallisissa päätöksentekoelimissä, jos liitos toteutuisi.

Hannu Katajamäen mukaan (Maaseudun Tulevaisuus 28.7.2018) liitoskunnista on vaikea saada valtuutettuja uuden kunnan valtuustoon. Hän sanoo, että maantieteellinen viisaus voi kadota, kun kokonaisuutta katsotaan kunnan keskusalueelta eikä oteta huomioon, miten esimerkiksi säästöpäätökset vaikuttavat laidemmalla asuvien elämään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Mielestäni mm. edellä esittämieni asioiden perusteella itsenäisenä kuntana mustasaarelaiset pystyvät parhaiten tuottamaan koko kunnan kattavat palvelut ja luomaan hyvinvointia koko seudulle.

Tuomo Sivonen

Mustasaari

Kommentoi