Lukijoilta: Historian kuolemattomia sanoja

Astuessaan kuun pinnalle 50 vuotta sitten Neil Armstrong sanoi: ”Tämä on pieni askel yhdelle ihmiselle, mutta jättiläisharppaus ihmiskunnalle.” Historian kirjojen otsikko, mutta saatuaan sanat paperilla hän kysyi: ”Kuka tällaista sontaa on kirjoittanut?”.

Kolumbus julisti astuttuaan maihin Amerikassa: ”Kunnia olkoon Jumalalle. Tämän maan nimi olkoon San Salvador.”

Konkvistadori Vasco de Balboa havaitsi Panamaan tullessaan, että toisella puolella on meri. Hän kahlasi veteen, nosti miekan ylös ja sanoi: ”Julistan tämän meren Espanjan kuninkaan omaisuudeksi!” Tyyni valtameri on planeetan suurin meri.

Merkkimiesten viimeiset sanat muokataan tai tulkitaan usein symbolisiksi tai aforistisiksi.

Keisari Augustus: ”Olenko näytellyt osani kohtuullisesti elämän komediassa? Näytelmä on päättynyt. Taputtakaa.”

Uskonpuhdistaja Martti Luther ei kokenut ihmeparantumista: ”Voi Hyvä Jumala. Koskee kovasti.”

Lenin: ”Auttakaa! Auttakaa! Voi Piru! Voi Piru!”

Pyhä Laurentius poltettiin halstarilla. Hän sanoi: ”Kääntäkää minut ympäri. Olen jo kypsä tältä puolelta.”

Che Guevaran sanoissa oli uhoa: ”Ammu, raukka. Tapat vain yhden miehen.”

Orleansin neitsyt Jeanne d’Arc huusi roviolla palaessaan 21-vuotiaana kuusi kertaa: ”Jeesus! Jeesus! Jeesus! Jeesus! Jeesus! Jeesus!” Se voisi kuulostaa uskottavalta.

Pettyneeltä kuulosti Vaasan Jaakkoo: ”Tällaastako tää (vaan) oli?”

Mitkä olivat Jeesuksen viimeiset sanat?

Markus ja Matteus kuvaavat: ”Jumalani! Jumalani! Miksi minut hylkäsit?” Se on ymmällään olevan miehen kysymys. Omasta opistaan vakuuttunut saarnaaja kysyy pettyneenä. Tämä kuulostaa uskottavalta.

Sen sijaan Luukkaan ja Johanneksen versioissa on uskonnollisen muokkauksen tuntua. Luukas: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Sanassa Isä on luottamuksen tuntu. Johannes, toteaa vain: ”Se on täytetty.” Ei mitään muuta.

Vain yksi voi olla tosi. Ei kukaan tuskissaan kuoleva sanaile kokonaista aforismikokoelmaa.

Matti Hurme

Vaasa

Kommentoi