Lukijoilta: Epäonnistunut aktiivimalli puretaan

Sosiaali- ja terveysministeri lähetti elokuun puolivälissä lausuntokierrokselle esityksen työttömyysturvan aktiivimallin purkamisesta. Hallitus aikoo lupaustensa mukaisesti tuoda esityksen eduskuntaan vielä syksyllä ja aktiivimallin pitäisi purkautua ensi vuoden alussa.

Sipilän hallituksen idea oli, että aktiivimallilla kannustettaisiin työttömiä ottamaan vastaan lyhytaikaista työtä tai harjoittamaan pienimuotoista yritystoimintaa. ”Kannustimeksi” asetettiin leikkuri, joka leikkaa 4,65 prosenttia työttömyysetuudesta, mikäli aktiivisuusehto ei tarkastelujaksolla täyty.

Ongelmaksi muodostui, että aktiivisuusehdon täyttäminen ei läheskään aina ole itsestä kiinni. Sopivan lyhytaikaisen työn saatavuus vaihtelee alueellisesti ja alakohtaisesti. Tuntuu kovin epäoikeudenmukaiselta, että etuuden leikkaus voi kohdistua henkilöön, joka ponnistelee löytääkseen työtä tai jonka työkyky on alentunut. Aktiivimallin leikkuri on osunut erityisesti ikääntyneiden työttömien työttömyysetuuksiin.

Lisäksi aktiivimallin taloudellinen perustelu ontui, sillä leikkaus pienituloisten työttömien työttömyystuessa näkyy kasvaneina toimeentulotukimenoina. Näennäinen säästö yhtäällä tarkoitti menolisäystä toisaalla. Mallia arvioivassa väliraportissa TE-toimistojen asiantuntijat antoivat mallille kritiikkiä myös siitä, että se ei merkittävästi parantanut yritysten edellytyksiä löytää tarvitsemaansa työvoimaa.

Aktiivimallin poistuminen ei tarkoita, etteikö työttömän työnhakijan velvollisuutena olisi jatkossakin hakea aktiivisesti työtä tai koulutusta ja ottaa vastaan tarjottua työtä. Mutta aktiivimallin taustaoletus oli pielessä. Sen lähtökohtana tuntui olevan luulo, että työttömät jotenkin laajamittaisesti eivät haluaisi työllistyä ja että sanktioilla saataisiin aikaan positiivista kehitystä.

Kritiikkiä aktiivimallia kohtaan ei pidä ymmärtää niin, että toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ei tarvittaisi. Päinvastoin, työllisyysasteen nosto on vahvasti nykyisenkin hallituksen työlistalla. Keinovalikoima on kuitenkin erilainen. Hallituksen asettama tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta edellyttää panostuksia erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien työllistämiseen.

Vaikka aktiivimalli olikin epäonnistunut kokeilu, se kuitenkin entisestään alleviivasi, että työttömät eivät ole yhtenäinen ryhmä ja palvelun- ja tuentarve on hyvin yksilöllinen. Tuoreessa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä onkin mukana TE-toimistojen resurssien vahvistaminen ja yritysten ja kolmannen sektorin palkkatuen lisäys.

Hallitusohjelman kirjaukset ja hallituksen poliittinen tahtotila näkyvät muuallakin budjettiesityksessä. Tulevana vuonna parannetaan pienituloisten ja lapsiperheiden toimeentuloa, pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja palautetaan subjektiivinen päivähoito-oikeus, satsataan muun muassa luonnonsuojeluun ja paikataan aikaisemmin kehitysyhteistyöhön tehtyjä leikkauksia. Kuntien talousahdinkoakin lievitetään palauttamalla edellisen Sipilän hallituksen aikana leikattuja valtionosuuksia.

Budjettiesityksen käsittely jatkuu valtiovarainministeriön ja sektoriministeriöiden välisillä neuvotteluilla. Syyskuun puolivälissä on luvassa niin kutsuttu hallituksen budjettiriihi, jossa hallituspuolueet viilaavat esitystä ja käyvät keskustelut poliittisista painopisteistä. Eduskuntaan budjetti tulee lokakuussa. Talouskeskustelu tulee siis jatkumaan.

SDP:n kansanedustaja Kokkolasta

Kommentoi