Lukijoilta: Elävää kaksikielisyyttä

Pohjanmaan lakeuden ja Vaasan vaalipiirin erikoisuus ja ominaispiirre on vahva kaksikielisyys, joka heijastuu kaikkeen tekemiseen niin arjen elossa kuin hallinnon ja politiikan puolella.

Olen viime vuosina havahtunut siihen, miten hienoja paikkoja Pohjanmaan rannikolta löytyy. Olen ottanut tavaksi erityisesti kesäisin kierrellä rannikkoa ”lähialuematkailulla”.

2017 kesällä tuli liikuttua Kokkolan seudulla ja viime kesänä kävin kolmesti vaalipiirimme yhdellä upeimmista luonnonihmeistä: Storsandilla Uudessakaarlepyyssä.

Myös olen havahtunut, miten paljon luonnollista yhteistyötä ja synergiaa elinkeinoelämässä on sisämaan ja rannikon välillä. Erityisesti tämä tulee esiin matkailussa, kuntoutus- ja terveyspalveluissa ja teknologiateollisuudessa.

Samaan aikaan olen huomannut niin omassa elämässäni kuin yleisemminkin harmillisen kahtiajaon kieliryhmien välillä alueellamme. Paljolti ihmiset asioivat suomenkielisellä puolella kohti Seinäjokea ja Tamperetta ja taas rannikolla itään ei mennä, vaan liikutaan rannan suuntaisesti.

Myös ruotsin kielen osaaminen ja etenkin rohkeus käyttää ruotsia on mennyt todella heikoksi. Törmään arkuuteen suomen käyttämisessä myös rannikolla.

Olisi Suomelle tappio, jos menettäisimme ruotsin kielen. Se on kuitenkin portti pohjoismaiseen yhteistyöhön ja aina eri kielten osaaminen on plussaa ja avaa uutta kulttuurista lisäarvoa ja henkistä pääomaa. Kuitenkin mikäli ruotsin kieli instituutioineen kaivautuu omiin poteroihinsa, pelkään toisen kansalliskielemme kohtalon olevan hidas hiipuminen.

Samoin mielestäni meidän pitää myöntää, että vallitseva tapa opettaa ruotsia kouluissamme ei toimi. ”Pakkoruotsi” ei ole taannut eikä vahvistanut kielen osaamista, vaan pikemminkin päinvastoin synnyttänyt vastareaktioita. Tarvitaan uusi asento.

On koko Suomelle ja etenkin Vaasan seudulle mieletön vahvuus, että kaksikielisyys on aitoa ja elävää. Olisi energiakaupungille valtava kilpailutekijä, jos Vaasassa olisi ”pohjoismainen yliopisto”, iso aidosti kaksikielinen yliopisto monen yksikielisen yliopiston ja amk:n sijaan.

Kaksikielisiä kouluja ja päiväkoteja tarvitaan. Tarvitsisimme myös nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä sisämaan suomenkielisten koulujen ja rannikon ruotsinkielisten välillä. Meillä täytyisi olla välineitä, joilla voisimme lisätä niin koulujen kuin harrastustenkin välistä ”kielivaihtoa”. Yhteinen ”kieli” ja intohimo voi olla esimerkiksi jalkapallo. Kun on intohimo, kieli seuraa siinä perässä lähes automaattisesti.

Yritykset, joissa kaksikielisyys on arkipäivää, voisivat lähteä oppilaitosten kanssa yhteistyöhön, jolloin kielen konkreettinen hyöty tavoitetaan paremmin. Ruotsin opetuksessa pitäisi ottaa enemmän esiin nuorten maailmaan kuuluvia musiikki- ja kulttuuriteemoja.

Kauhavalla kaksikielisyyden merkitys on konkretisoitunut matkailussa, kun ruotsinkielisten matkailijoiden määrä on noussut rajusti. Matkailukeskuksemme Härmän kylpylä ja Power Park ovat molemmat hyötyneet paljon kaksikielisyydestä.

Antti Kurvinen
Keskustan kansanedustaja Kauhavalta

Kommentoi