Lukijoilta: Eipä ollut puhdas pulmunen Alkiokaan

Nykyiset hallitusneuvottelut eivät loppujen lopuksi tainneetkaan poiketa viimevuosisadan alkukymmenten ja 1970–1990-lukujen tavoista tehdä hallituksia punamultapohjalle.

1900-luvun alkukymmeninä silloinen maalaisliitto, nykyinen keskusta, onkin yllätyksekseni ollut mitätön sirpalepuolue ja kannattajiksi luetelluiksi äänestivätkin demareita. Yllätykset jatkuivat, kun nykyäänkin vielä entisen Vaasan läänin alueella huudetaan toistuvasti Laihian poppamiestä Santeri Alkiota ja hänen oppejaan pelastamaan Suomea.

Entisellä maalaisliitolla ja nykyisellä keskustalla on monien muiden puolueiden tavoin, kuten SDP:llä ja kokoomuksellakin, ollut onni vuoron perään tai onnettomuus saada kehikkoihinsa ”takinkääntäjiä”. Tämän Laihian ”poppamiehen” Santeri Akion kerrotaan silloisena maalaisliiton johtajana ollessaan sosiaaliministerinä olleen innokas sellaisenkin hankkeen kannattaja, että punavankeja myydään orjatyövoimaksi Saksan kalkkikaivoksiin. Maksu olisi tullut lannoitteina.

Tähän edellä mainittuun jotkut tahot ironisesti ovat liittäneet maalaisliitto/keskustan varhaisnuorisojärjestön nimen Vesaiset ja että se olisi peritty Juho Vesaiselta, joka poltti Karjalan kyliä ja tuhosi jouluna 1589 Petsamossa luostarin, jonka kaikki munkit teilattiin. Kun tässä vaiheessa vielä esitettiin, minun mielestäni uutinen, että maalaisliiton tuleva johtaja Santeri Alkio perusti sosiaalidemokraattisen, todennäköisesti ensimmäisen työväenyhdistyksen Laihialle, alkaa jonkinlainen syy-yhteys ja sukurakkaus paljastua punamultahallitusmieltymykseen nykyisenkin keskustan parissa.

Kun tarkastelee näiden punamultahallituksien tuloksellisuutta 1960–1990-luvulle saakka, voinee päätellä, että tuolloin kansakuntamme sovittujen lakien ja säädösten avulla elintason keinotekoinen nosto ei tapahtunut työn tuottavuuden lisäyksenä, vaan sisäisen devalvaation avulla, jolla saatiin omistavalta luokalta siirrettyä varallisuutta kansakunnan käyttöön.

Noina aikoina synnytettiin menoautomaatit, joita yksityissektorin työntekijät ovat maksaneet ennen, nyt ja tulevaisuudessa, Rinteen taas edelleen kasvattaessa summaa miljardilla, parilla, jos keskusta sen hyväksyy.

Olemme todennäköisesti kokemassa edessä olevien neljän vuoden aikana ennen näkemättömän eurojen jaon vasemmistoa äänestäneille. Eikä olisi sekään kovin suuri ihme, jos perinteet palaisivat juurilleen ja Santeri Alkion perilliset perustaisivat sosiaalidemokraattisia työväenyhdistyksiä joka niemeen ja notkelmaan.

Paavo Peltola

Kälviä

Kommentoi