Lukijoilta: Ei unohdeta heitä

Yhteiskuntamme arvot tuntuvat koventuneen. Niin tapahtuessa, vähemmistöt usein kärsivät.

Meidän ei tarvitse etsiä esimerkkejä rodun jalostuksesta tai vähemmistöjen identiteetin kieltämisestä pitkän ajan takaa.

Näin saamelaisten kansallispäivänä mietin vähemmistöjen roolia Suomessa. Saamelaislapset jättivät kotinsa kuukausiksi jo seitsemänvuotiaina 1940-luvulta alkaen. Tämä asuntoloihin matkustamisen käytäntö jatkui 70-luvulle saakka.

Saamenkielisillä lapsilla ei ollut lupaa käyttää omaa äidinkieltään koulussa. Opettajat ja henkilökunta puhuivat lapsille vain suomea, jota moni lapsista ei ymmärtänyt. Osa saamelaislapsista kadotti äidinkielensä ja osan omasta identiteetistään, eivätkä koskaan saaneet sitä takaisin. Saamelaissuvut kärsivät kielen kadottamisesta vielä tänäkin päivänä.

Kuuroja on pakkosterilisoitu vielä 70-luvulla. Taustalla on ollut ajatus tietynlaisesta ”rodun jalostuksesta”. Valtio kielsi kuuroilta näin samanlaisen perhe-elämän, jota valtaväestöllä oli oikeus viettää. Oikeus lapseen vietiin.

Vierailin jokin aika sitten Kuurojen seniorikerhossa Vaasassa. Sain kuulla, kuinka osaa paikallaolijoista oli lapsena koulussa rangaistu viittomien käytöstä. Muutama päivä vierailuni jälkeen näin uimahallissa äidin ja pienen lapsen, jotka viittoivat iloisesti keskenään. Heidän kasvoiltaan paistoi onni. Onneksi ajat ovat muuttuneet.

Inkerinsuomalaiset kokivat kamalan kohtalon Neuvostoliitossa, kun heitä karkotettiin Siperian kylmyyteen. Osa karkotetuista kuoli matkalla, osa perillä. Kaikki perheet eivät koskaan saaneet tietää, mitä tapahtui matkaan lähteneelle perheenjäsenelle. Osa suvuista pohtii sitä tänäkin päivänä. Suomalaisesta perimästä rangaistiin rajusti. Silti inkerinsuomalaiset kärsivät ennakkoluuloista myös Suomessa.

Presidentti Mauno Koivisto mahdollisti heidän paluunsa Suomeen. Sen jälkeen inkerinsuomalaisia on muuttanut Suomeen 30 000–35 000. Mahdollisuus paluumuuttoon päättyi vuonna 2016.

Suomessa on edelleen voimassa translaki, joka edellyttää sukupuoltaan korjaavia todistamaan lisääntymiskyvyttömyytensä. Tämä on valtiollisen väkivallan moderni muoto. Sterilisaatiovaatimus loukkaa näiden ihmisten oikeutta koskemattomuuteen ja perheeseen.

Translain uudistus on välttämätön. Ensi vaalikaudella olisi aika hoitaa asia kuntoon.

Edellä mainitut asiat ovat muutama esimerkki lähimenneisyydestä. Tämän kaiken ulkopuolelle jää monta vähemmistöä ja monta kokemusta, jotka ovat myös tärkeitä.

Koulussa en muista oppineeni mitään edellä mainituista asioista. Vähemmistöjen historian tuntemalla, ymmärrämme toisiamme myös paremmin. Vääryydet tulee tunnustaa ja etenkin niistä tulee oppia. Sovintoprosessi valtion ja vähemmistöjen kesken on tärkeä.

Valtiollisten vääryyksien uhreja eivät ole vain ne, joihin teot ovat suoraan kohdistuneet, vaan traumat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vääryydet unohtamalla, toistamme virheitämme ja pyörimme noidankehää jossa ei ole voittajia.

Historia ei saa ohjata liikaa nykypäivää, mutta opit on pidettävä taustalla kun rakennamme tulevaisuutta.

Linnea West (sd.)

vanhempi rikoskonstaapeli

eduskuntavaaliehdokas

Vaasa

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Wärtsilällä on nyt vauhti päällä, tilauksia riittää ja Rolls-Roycen osto kiinnostaa

  • Pääkirjoitus: Pohjanmaa kuuluu Suomen kärkikastiin, mutta viime vuosien suunta huolestuttaa