Lukijoilta: Demokratiaa, osallisuutta ja hyvinvointia kuntalaisille ja kuntalaisten kanssa

Suomessa noin 40 prosenttia väestöstä tekee vapaaehtoistyötä keskimäärin reilun 15 tuntia neljän viikon aikana.

Järjestötoiminnan ydin on vapaaehtoistyössä. Se vahvistaa monin tavoin yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Useimmiten vapaaehtoistyö on auttamista, talkootyötä, neuvontaa ja ohjausta. Se voi olla vaikuttamista ja yhteisen intressin edistämistä, vertaistuen jakamista ja kokemista tai hyvän olon ja mielen edistämistä. Järjestöjen koordinoiman vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen merkittävyys tunnustetaan, mutta niiden hyvinvointityön vaikuttavuudesta tai aluetaloudellisista elinvoimavaikutuksista ei ole tutkittua tietoa.

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on järjestöille ja julkiselle sektorille yhteinen tehtävä. Vapaaehtoistyön lisäksi järjestöt tuottavat tietoonsa ja erityisosaamiseensa perustuvia palveluja. Palvelut täydentävät julkisen sektorin vastuulla olevia lakisääteisiä palveluja kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Kunnissa on tutkimusten mukaan käynnissä strateginen yhteisösuuntautuneisuus, joka näkyy mm. kuntalaisten osallistamisessa sekä kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön, tiedon tuottamisen ja toimintaedellytysten vahvistamisessa. Vaasan kaupunki kehittää julkinen-järjestöyhteistyötä ja on osallistanut kuntalaisia aktiivisesti mm. osallistava budjetointi -kokeilussa ja strategiatyössään. Yhteisösuuntautuneisuus on osoitus tiedolla johtamisen ja kehittämisen painopisteen muutoksesta, jossa kestävää on vain se, mitä tuetaan alhaalta päin.

Julkinen sektori ja yritysmaailma inspiroivat järjestötoimintaa, mutta mitä julkinen sektori ja yritykset voivat oppia järjestöiltä?

Vaasan Seudun yhdistykset ry:llä on 75 jäsenjärjestöä ja niillä yli 60 000 jäsentä. Näin laajassa järjestöverkostossa piilee valtava sosiaalinen voima ja vaikuttamispotentiaali.

Mitä voitaisiin oppia järjestöjen taitavuudesta jäsenten tai vapaaehtoistyön rekrytoinnissa ja osallistamisessa? Millaisella strategialla uusia jäseniä saadaan ja miten jäsenet saadaan motivoitua pysymään toiminnassa mukana ja sitoutumaan työhön ilman palkkaa?

Vapaaehtoistoiminta voisi toimia oivallisena johtamisen oppimisympäristönä. Järjestöjen työnantajabrändi on myös mielenkiintoinen, koska siinä on muitakin vetovoimatekijöitä kuin palkka.

Miten julkinen sektori ja yritykset voisivat sisällyttää nämä tekijät entistä paremmin toimintaansa ja vahvistaa vetovoimaansa ja mainettansa esimerkiksi sitoutumalla kestävään kehitykseen? Työn ja palkan ohella syntyisi yhteistä pääomaa ja yhteiskunnallista lisäarvoa.

Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyöllä ja yhdessä kuntalaisten kanssa edistetään myös hyviä väestösuhteita.

Näin tehdään Vaasa, mitä kuuluu? -tapahtumassa tänään sunnuntaina Vaasan kaupungintalolla. Tapahtuma käynnistää viikon, jolloin vietetään jälleen kansainvälistä vammaisten päivää 3.12. ja vapaaehtoisten päivää 5.12.

”Vaasa, mitä kuuluu?” on avoin kansalaisfoorumi Vaasan kaupungintalolla sunnuntaina 2.12.2018 klo 12.30–15.

Marjo Hannu-Jama
Vaasan kaupunkikehitys

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Vanhan Vaasan sairaala näyttää hyvää esimerkkiä, vaikka osin lain sanelemana

  • Pääkirjoitus: Huumeilla surulliset seuraukset, ongelmaan tartuttava pian

  • Pääkirjoitus: Susien pyyntilupia tarvitaan, mutta vain vahvoin perustein