Lukijoilta: Demareiden valtaanpääsy voi tulla Suomelle kalliiksi

Nykyinen hallitus on saanut kansantalouden nousuun ja työttömyyden laskusuuntaan. Työllisyys-aste nousi toukokuussa 72,3 prosenttiin ja työllisiä oli 90 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 71,4 prosenttia.

Nyt, jos koskaan ammattiliitoilta ja demarien puheenjohtajalta edellytettäisiin malttia.

Puheenjohtaja Antti Rinteeltä, oppositiolta ja hallituksen tavoitetta arvostelleilta professoreilta on kysyttävä, mikä meni pieleen, kun piditte 72 prosentin työllisyystavoitetta mahdottomana.

Yrittäjä tavoittelee tehokkuutta ja lisätuloa hyvien työtekijöiden avulla. Jos työ on tuottavaa, hän voi palkata lisää työntekijöitä. Miksi hänen pitää sietää jopa tahallaan vahinkoa tekevää työntekijää, joka haittaa yrityksen kasvua ja uusien työpaikkojen syntyä?

Palveleeko SAK:n asenne ja lakoilla uhkaaminen demareiden vaalikampanjaa vai myönteistä talouskehitystä?

Aamu-tv:ssä SAK:n johtaja uhkasi lakolla, ellei hallitus vedä takaisin työsuhdeturvan heikentämissuunnitelmaansa. Vaaleihin valmistautuva ammattiliittotaustainen demareiden puheenjohtaja on ilmeisesti lakkouhkailujen takana.

Pitkään työnantajakokemukseen perustuen koen, että suotuisaan työllisyyskehitykseen vaikuttaa juuri se uskaltavatko yrittäjät palkata lisää työntekijöitä. Riski kasvaa uuden työsuhteen alkaessa.

Timo Soini ja Raimo Vistbacka yrittivät pakottaa perussuomalaiset äänestämään haluamallaan tavalla. Kansa ei totellut ja tuloksena oli poliittinen itsemurha. Samoin epäonnistunut työsuhde – työllistämisvelvoite tuhoaa yritykset ja työpaikat.

Voimme toivoa järjen voittoa, että SAK:sta löytyisi selkärankaisia jäseniä, jotka ymmärtäisivät, että Antti Rinteen vaalitavoite voi konkretisoitua suurtyöttömyytenä.

Onko nousukautena velaksi elävän maan kansalla varaa uhmata väistettävissä olevaa riskiä ja vaikeuttaa asumistukea keräävien SAK:n häiriköiden yllyttämänä omaa elämäänsä?

Amerikan presidentti touhuaa kuin norsu porsliinikaupassa. Hänen maailmankauppaan aiheutta-miensa vaurioiden vaikutuksesta syntyy riski maailmanlaajuiselle taloustaantumalle.

Investointihyödykkeistä elävän Suomen talous nousee vain, jos ulkomailla alkaa investointibuumi. Siksi kauppapoliittinen riski on suuri ja vaikutus erittäin pitkäkestoinen.

SAK:n johdon pitäisi katsoa peiliin ennen kuin aloittaa venäläisen ruletin. Vaikka olemme kaukana Ruotsin ja Norjan työllisten määrästä, silti elämme ansiotasoa korkeampaa elintasoa – velaksi.

Alpo Ylitalo

Kokkola

Kommentoi