Lukijoilta: Carpe Diem – Tartu hetkeen!

Kesti miltei puolitoista vuotta ja 450–500 työtuntia ja neuvotteluja, mutta nyt sopimus on valmis. Neuvottelutulokset annetaan hallituksille ja sen jälkeen valtuustoille. Haluan kiittää neuvotteluryhmääni ja kunnan virkamiehiä jotka kestivät minua ja kireää aikataulua.

Haluan myös kiittää vaasalaisia kollegojani. Meillä oli sama päämäärä, mutta tie oli aika-ajoin kiemurteleva. Mutta tämä kuuluu neuvotteluihin. Kuten tiedämme, sopimus kirjoitetaan vasta kun ollaan yksimielisiä, jotta siihen voi palata, jos jostain syystä vastaisuudessa oltaisiin eri mieltä.

Mustasaaressa olimme täysin yksimielisiä siitä, että mahdollisimman monen tulisi osallistua prosessiin. Halusimme kyläkokouksilla aktivoida kuntalaisia, mutta käytännössä tämä hieman vinoutui, sillä ani harva, jos kukaan, kokoukseen osallistujista oli alle 45 vuoden. Keski-ikä kyläkokouksissa oli + 55/60 v.

Tämä korjaantui, kun Åbo Akademi tutki kuntalaisten mielipidettä kuntaliitoksesta. Tutkijoiden oli painotettava lopputulosta saadakseen tulos, joka edes lähimain olisi vastannut todellisuutta. Siksi suhtaudun epäilevästi neuvoa-antaviin kansanäänestyksiin. Mutta demokraattina mukaudun valtuustoenemmistön päätökseen neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä.

Ehdotus oli taitavasti laadittu, hyvin valmisteltu ja esitettiin näennäisesti täysin spontaanisti ja yllättäen valtuustokokouksessa. Yleensä ryhmät, jotka ovat tyytymättömiä poliittisiin päätöksiin, vaativat kansanäänestystä.

Tiedetään, että tyytymätön herkemmin käy äänestämässä kuin tyytyväinen, ja siksi kansanäänestykset eivät ole sitovia, vaan ainoastaan neuvoa-antavia. Tulkintaoikeus ja päätösvalta jätetään täten edustavalle demokratialle ja kunnan valtuuston jäsenille.

Valtuuston jäsenten tulee ensikädessä muodostaa oma käsityksensä ja analysoida. Miksi jotkut äänioikeutetut ovat jättäneet äänestämättä? Päättävälle valtuuston jäsenelle tämän tulkinta on kaikkein tärkeintä. Kansanäänestys asiakysymyksestä ei ole puolue- tai henkilöäänestys, eikä sitä voida tulkita samalla tavalla.

Kuten kaikki tietävät, ihmiset ja yritykset vastustavat ensin miltei aina suuria muutoksia, jotka koskevat heidän työpaikkojaan. Onko kunnassa sitten eri ryhmiä ja moniinko heistä ja heidän perheisiinsä kuntaliitos suoranaisesti vaikuttaa ja miten nämä äänestävät? Kyllä-äänet ovat yksiselitteisempiä, mutta miten ajattelee kolmas osapuoli, joka ei äänestä lainkaan, joka mielestään on jo äänestänyt. Miten kunnanvaltuutettu itse ajattelee nyt, kun hän on nähnyt sopimuksen ja perusteet puolesta ja vastaan?

Tämän takia lainsäätäjät ovat tehneet kansanäänestyksistä suuntaa-antavia, tulokset analysoidaan ja päätökset tehdään valtuustosalissa. Näin edustuksellinen demokratia toimii Suomessa.

Kaikkien tulee nyt ajatella, miksi tämä yhdistymissopimus on laadittu.

Itse uskallan väittää, että tämä ei koske minun henkilökohtaisia hyötyjäni tai haittojani, minä tuskin ehdin nähdä sopimuksen mukanaan tuomia suuria myönteisiä muutoksia uudelle Vaasalle. Mutta lapseni, lastenlapseni ja nuorisomme sekä perheet, jotka haluavat jäädä, kouluttautua ja työskennellä menestyvässä aluekaupungissamme ehtivät nähdä tulokset. Heistä tulee fuusion seurausten edunsaajia.

Meidän on tunnustettava tosiasia, että Suomen kaupungit kasvavat liittymisten myötä ja vetävät puoleensa niin valtion kuin yksityistenkin investointeja.

Miksi sitten kasvetaan liittymällä? Siksi, että suuremmat yksiköt ovat helpommin hallinnoitavissa, ja kaikki tietävät, että sekä Vaasa että Mustasaari ovat kasvattaneet velkaantumistaan luvattoman paljon. Toiseksi valtiovalta, hallituksesta riippumatta, ohjaa investointipääomaa suuriin kaupunkeihin.

Ellemme me ruotsinkieliset nyt huolehdi siitä, että vahvistamme Vaasaa, jotta saavuttaisimme johtavan aseman suomalaisessa suurkaupungissa, meillä ei todella ole arvovaltaa vaatia, että valtiollisia ja kaksikielisiä virastoja sijoitetaan tänne rannikkoseudulle.

On korkea aika suhtautua vakavasti siihen, miten sairaalamme, helikopterin, teiden ja paljon muun kävi. Sillä jos eduskunta ja hallitus voivat lähettää täysin ruotsinkielisiä potilaita täysin suomenkieliseen sairaalaan Seinäjoelle, silloin voidaan myös lähettää mitä tahansa pois Vaasasta.

Meidän tulee jatkaa yhteistyötä puoluerajojen yli, meidän tulee auttaa toinen toisiamme, suomen- ja ruotsinkielisten. Näin kaupungistamme tullee mielenkiintoinen yrityksille, jotka luovat työpaikkoja ja tuttavat verovaroja alueemme huolenpidolle.

Lars Gästgivars (r.)

kunnanhallituksen puheenjohtaja

Mustasaari

Kommentoi