Lukijoilta: Byrokratia ei voimaannuta ketään

Uusi hallitusohjelma haluaa tarttua byrokratian vähentämiseen. Keinot ovat jo olemassa, nyt on aika kääriä hihat.

Suomalaiseen sosiaaliturvaan liittyy monimutkainen hakemisen, tositteiden, selvitysten ja laskelmien vyyhti. Byrokratia taipuu monen mielestä heikosti toimeentulotuen asiakkaan arkeen tai vaikkapa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Toisaalta byrokratian purkamisen pelätään johtavan siihen, että esimerkiksi Kelasta tulee rahanjakoautomaatti, kun järjestelmän pitäisi päinvastoin olla niin hankala, että sitä välttääkseen työtön suorastaan hinkuu töihin.

Tutkimukset sanovat kuitenkin toista: kun etuuskäsittely on yhtenäistä ja ennakoitavaa, vähenee epävarmuus ja ihmiselle jää enemmän aikaa työnhakuun ja ylipäänsä elämänsä suunnittelemiseen. Kun yleinen ja koko perheen hyvinvointi paranee, ovat seuraukset kauaskantoisia.

Perustulokokeilunkin ensimmäiset tulokset tukevat ennakoitavuuden lisäämisen myönteisiä vaikutuksia: Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Byrokratian vaikutuksia on selvitetty paljon. Muun muassa Toimi-hankkeen yhteydessä tehdyn kansalaiskyselyn perusteella peräti 67,7 prosenttia vastanneista koki sosiaaliturva-asioiden hankaloittaneen elämäänsä merkittävästi. Myös Kelan työntekijöille tehty kysely kertoo, että kelalaistenkin mielestä sosiaaliturvassa esiintyvä byrokratia haittaa merkittävästi kansalaisten elämää.

Selvityksiä siis riittää, ja nyt onkin aika kääriä hihat ja pistää toimeksi: tarvitsemme lainsäädäntöuudistuksia sekä riittävää ja laajaa tukea Kelan oman toiminnan muutoksille.

Tulorekisteri on ollut merkittävä uudistus ja askeleita on jo otettu esimerkiksi kuntien ja Kelan yhteistyön joustavoittamiseksi, mutta työstä on tehtävä systemaattista ja laajemmin eri toimijoiden välistä. Maksupäiviä sekä tulo- ja perhekäsityksiä on yhtenäistettävä ja tulorekisteriä hyödynnettävä entistäkin tehokkaammin.

Uudessa hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia, jotka vievät kohti oikeaa suuntaa, eli asiakkaan asettamista keskiöön.

Hallitus haluaa kehittää julkishallinnon vuorovaikutteisuutta sekä parantaa kansalaisten palvelujen laatua, sujuvuutta ja saatavuutta. Hallitus käynnistää toimia, joilla vähennetään valtionhallinnon siiloutumista sekä päällekkäistä työtä. Digitalisaation avulla sosiaaliturvasta tehdään ihmisille selkeämpi ja ymmärrettävämpi.

Sosiaali- ja terveysministeriön viime vuoden lopussa päättynyt Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE oli hyvä esimerkki siitä, kuinka palvelut yhteen kokoamalla saatiin aikaan tulosta. Sote-puolen hyvistä hankkeista tuleekin ottaa opiksi ja käytännöt siirtää osaksi pysyvää toimintaa.

Uudistustyössä on tärkeää muistaa laajasti eri asiakasryhmät eli lapsiperheiden, nuorten ja työntekijöiden lisäksi tulee helpottaa esimerkiksi yrittäjien ja eläkeläisten asiointia sekä tukea hyvinvointia vaikuttavasti.

Tomi Ståhl

Marjukka Turunen

muutosjohtajat

Kela

Selvityksiä siis riittää, ja nyt onkin aika kääriä hihat ja pistää toimeksi: tarvitsemme lainsäädäntöuudistuksia sekä riittävää ja laajaa tukea Kelan oman toiminnan muutoksille.

Kommentoi