Lukijoilta: Atomipommi räjäytti kolminaisuuden

Maailma siirtyi atomiaikaan 16.7.1945 ensimmäisen ydinpommin koeräjäytyksellä. Sille annettiin nimi ”Trinity”(= Kolminaisuus = Isä, Poika ja Pyhä Henki). Räjähdyksen voi nähdä symbolisena. Yhä vieläkö nojaudutaan muinaisiin uskonnollisiin mytologioihin kaikkeuden selityksenä?

Vuoden 2011 fysiikan Nobelin voittajat todistivat Universumin laajenevan kiihtyvästi ylittäen jopa valon nopeuden. Sen muoto on laajeneva pallo. Maailmanpallo. Tiede ja uskonto etääntyvät samoin yhä toisistaan. Raamatun mukaan Kolmiyhteinen Jumala loi ajan alussa maailman (Universumin).

Idean mukaan Jumala on ikuinen, siis kuolematon, kaikkitietävä ja täydellinen. Hänellä sanotaan olevan oma Poika, ei luotu olento, jolla pitäisi sitten olla täydellinen taivaallinen äitikin. Onko Jumalalla isä, kun kerran Jeesuksellakin on? Miten henkiolennolta käy biologinen lisääntyminen?

Lisääntyminenhän on kuolevaisten ominaisuus, jonka tarkoituksena on tuottaa uusia sukupolvia menneiden tilalle. Näin kanta tai laji säilyy kahden eri sukupuolen yhtyessä ja antaessa syntyvälle molemmilta vanhemmilta perintötekijät. Se on evoluutiota. Ei täydellisen valmiin ikuisen olennon tarvitse lisääntyä, koska jälkeläinen ei voisi kehittyä eteenpäin. Kopio ei ole lisääntymistä.

Ihmisenä Marian geenit tuottaisivat epätäydellisen Jumalan pojan, puolijumalan. Helleenien tarustossa näitä sanottiin erotuksena heeroksiksi. Heitä vilisi vanhan ajan kulttuureissa. Aleksanteri Suuren äiti tunnusti pojalleen tämän isän olevan ylijumala Zeus, eikä Filippos II. Kyllä äiti tietää. Aleksanteria pidettiinkin aikanaan Jumalan poikana. Piti itsekin.

Uskon gurut kuitenkin sanovat Jeesuksen olevan täydellinen Jumala ja täydellinen ihminen. Sehän on yhtä mahdotonta, kuin samanaikainen helle ja pakkanen. Entä maskuliininen sukupuoli? Ajatus ei toimi. Isä ja Poika? Ruotsin kirkko ilmoitti naisarkkipiispansa johdolla luopuvansa Jumalan sukupuolisuudesta.

USA:n astrologit löysivät juuri ”mustan aukon”, eli valtavan kivenmurikan erään galaksin ytimestä. Se on 6,6 miljardia kertaa Aurinkomme kokoinen, ympärillään yli biljoona (miljoona miljoonaa) tähteä. Kiven ympärys on neljä kertaa Neptunuksen (uloimman planeetan) radan mittainen. Se kaikki on vain piste avaruudessa.

Meidän Maamme on avaruuspölyhitunen jossakin. Sekö on Kaikkeuden Luojan ajatusten keskipiste? Siellä oleville ihmisötököillekö hän lähettää ”poikansa” näiden rääkättäväksi voidakseen pelastaa heidät siten omalta vihaltaan?

Galakseja on tunnetussa avaruudessa satoja miljardeja. Ne kaikki katoavat. Sadan biljoonan vuoden kuluttua viimeinenkin tähti on sammunut. Avaruus pimenee. Jäljellä on vain mustia aukkoja, jättikiviä. Nekin hajoavat biljoonan kvintiljoonan kvintiljoonan (100 nollaa) vuoden kuluttua. Avaruus ja aika ovat hävinneet.

Kaiken kadottua ihminenkö vain elää ikuisesti?

Matti Hurme

Vaasa

Kommentoi