Kovat ja pehmeät arvot

Minä ihmettelen näitä keksittyjä ääripäitä: kovat ja pehmeät arvot.

Kovat arvot mielletään pukumiesten rahan palvonnaksi, riistoksi, kansaa kuihduttavaksi. Pukumiehet eivät välitä inhimillisyydestä eivätkä luonnosta tai heikoista kansanosista, puhumattakaan joukkoliikennevälineistä tai yleisestä sairaanhoidosta. Varsinkaan eivät välitä vammaisista tai seksuaalisista vähemmistöistä. Näinhän tämä syötetään!

Talouselämästä puhuminen on osoitus siitä, että kovat arvot jylläävät. Pehmeät arvot ovat yksinoikeus joillekin Pehmeiden Arvojen Puolueille. Vihreys ja luonnonsuojelu vaativat varoja, erityisryhmien ongelmiin tarvitaan kovaa eli rahaa, samoin yhteiskunnan vähempiosaisten tukiin sekä perheiden, terveydenhoidon, vanhusten, vammaisten ja nuorten syrjäytymisen hoitoon.

Kummallinen automaatio tuntuu olevan uskottelu, että talouselämän hyvän ylläpidon kannattajat eivät voi kannattaa pehmeitä arvoja. Tätä joidenkin yksinoikeutta pehmeisiin arvoihin en vieläkään ymmärrä.

Maarit Kangas

liikkuva äänestäjä Vaasa