Kaksikielisyyden kustannukset

Eduskunta jättää vuodesta toiseen kaksikielisyysjärjestelmämme säästötalkoiden ulkopuolelle. Kustannuksista ei julkisuudessa edes haluta puhuta, esimerkkinä kielilisät.

Aiemmin kielilisää maksettiin kunnassa asuvien ruotsinkielisten 6-15-vuotiaiden osuuden perusteella. Nyt 2015 alkaen kielilisää maksetaan ruotsinkielisyyden perusteella ja vain kaksikielisille kunnille. Vuonna 2015 maksetaan kielilisää noin 94 miljoonaa euroa normaalien valtionosuuksien lisäksi. Valtio jakaa siten kielilisää Suomen 33 kaksikieliselle kunnalle miljardi euroa 10 vuodessa. Summa on merkittävä.

Kaksikielisyyslisä saadaan kertoimella: kunnan asukasluku x 0,07 x 269,61 euroa + ruotsinkielisten määrä x 0,93 x 269,61 euroa. Kuvaavaa on se, että entiset ruotsinkieliset kunnat eli Luoto, Korsnäs ja Närpiö päättivät helpon lisärahan houkuttelemina ”muuttua” kaksikielisiksi, sillä yksikielisille kunnille ei jatkossa kielilisää anneta. Tuet ovat niin ylimitoitettuja, että kassaan kilahtaa lisäkulujen jälkeenkin ylimääräistä.

Outoa on, että ruotsinkielinen mitataan kielilisällä noin 10 prosenttia arvokkaammaksi kuin saman kunnan suomenkielinen, sillä kielilisä annetaan nimenomaan ruotsinkielisten määrän perusteella. Vaasa saa kielilisää viisi miljoonaa ja Mustasaarikin 3,7 miljoonaa euroa normaalin valtionosuuden päälle. Muutama leikkikaksikielinen kunta rahastaa ruotsinkielisillä, kuten Vantaa 5,3 ja Lohja 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Ruotsinkielisten pienemmät päiväkodit, koulut tai vanhainkodit ovat toki kalliimpia kuin suuremmat suomenkieliset laitokset, mutta pienemmät yksiköt kaikessa ovat jo sinänsä ansioton etu kielivähemmistöllemme, jolle yhteiset toimitilat suomenkielisten kanssa eivät käy. Kaksinkertainen hallinto lähinnä ruotsinkielisine virkamiehineen lisää myös kustannuksia. Kuitenkin yksinkertaisen hallinnon tulee riittää, jos suomenkielisten on koko maassa luettava pakkoruotsinsa kouluissa ja oltava valmiit palvelemaan ruotsiksi. Samoin ruotsinkielisille on käytävä yhteiset tilat suomenkielisten kanssa.

Joka tapauksessa valtionosuuksien ruotsin kieleen perustuva lisätuki on nykyisellään ruotsinkielisiä alueita suosiva järjestelmä, joka lankeaa pääosin suomenkielisten maksettavaksi. Kielilisien poisto on tärkeä, rakenteellinen säästötoimenpide.

Leo Havukainen

Valtiot. maist. Mikkeli

Kommentoi