Pörssiin luonnonvarojahyödyntäviä yrityksiä

Pitkän tähtäimen tuottoa hakeva pääoma hakeutuu rajallisia luonnonvaroja hyödyntävään toimintaan. Tämä tuli selväksi kun seurasin 1990-luvun puolesta välistä vuoteen 2009 Suomeen pääomia välittäneen lontoolaisen Impivaara Securities Ltd:n toimintaa. Impivaaran asiakkaat olivat maailman suurimpia eläkerahastoja USA:sta, Englannista, Saksasta, Italiasta sekä Skotlannista ja Norjasta. Toisena sijoittamisen argumenttina reuna-alueella sijaitsevaan Suomeen on ollut se, että täällä oli yhtiöitä, joilla oli tuotto-odotuksia kasvavilta Venäjän markkinoilta ja muualta Itämeren piirin kehittyvistä maista.

Aiemmin Impivaara markkinoi Nestettä "parhaimpana venäläisenä öljy-yhtiönä". Neste luopui viimeisestä Venäjän öljykentästään vuonna 2005. Outokumpu, Rautaruukki ja Kemira luopuivat malminetsinnästä ja luovuttivat löytämiään malmioita nimelliseen hintaan pois. Ostaja edelleen myi ne joissakin tapauksissa kalliilla hinnalla tuleville sijoittajille ja kaivosyhtiöille, esim. Kittilän kultakaivos. Oikeudet Sokliin menivät Yaralle muun yrityskaupan mukana. Nykyisten tai potentiaalisten kaivosten arvoksi Suomessa on arvioitu lähes 300 miljardia euroa.

Jo 1990-luvulla oli selvää, että etenkin monien uusiutumattomien raaka-aineiden hinnat nousevat pitkällä tähtäimellä. Suomi sijaitsee kaivostoiminnan kannalta mineraalirikkaalla Fennoskandinavian kilvellä. Potentiaaliset malmivyöhykkeet jatkuvat rajojemme yli. Kullan hinta on lama-aikanakin nouseva. Monien muiden metallien hinnat ovat nousevia maailmantalouden kasvaessa. Tämä tarjoaa niitä hyödyntäville yrityksille mahdollisuuksia eri suhdannetilanteissa.

On aika tarkistaa valtion omistajaohjauspolitiikkaa. Helsingin ja Lontoon pörssiin tarvitaan yrityksiä, joiden arvo muodostuu keskeisesti malmin etsinnästä ja lisenssioikeuksien hankinnasta lupaaviin malmioihin sekä verkostoista myös Venäjälle ja itäiseen Eurooppaan. Tämä ei onnistu pelkästään sijoittamalla valtion Teollisuusrahaston nimissä varoja lupaaviin kaivoshankkeisiin.

Suomessa on kymmeniä yhden tai kahden miehen juniorkaivosyhtiötä Talvivaaran alkuvaiheen tavoin. Näiden yrittäjien tarkoitus on myydä kohde edelleen. Yksi mahdollisuus voisi olla hyödyntää junioryhtiöitä uudenlaisen kansallisen pörssiyhtiön alkuvaiheessa. Se keskittyisi malmin etsintään, lisenssioikeuksien hankintaan malmioihin Suomessa ja muun muassa Barentsin alueella, ja näiden oikeuksien myyntiin.

Suomi sijaitsee Euroopan unionin reunalla niin kuin Kreikka, Portugali, Espanja ja Italia, jotka ovat velkakriisissä. Niiden taloudellista kehitystä mineraalien ja raakaöljyn voimakkaasti kohonneet hinnat häiritsevät mm. Pohjois-Afrikan levottomuusina. Vakaassa Pohjois-Euroopassa Suomi sen sijaan voi hyötyä kohonneista öljyn- ja muiden mineraalien hinnoista. Suhdannetaantumassakin monien mineraalien hinta pysyy riittävän korkealla tuotannon jatkamiseksi Aasian kysynnän johdosta ja lama-aikoinakin kullan hinnan nousun vuoksi.

On käynnistettävä valtion omistajaohjauspolitiikan uudelleen arviointi. Tulevaisuudentutkimuksen tunnetuimmat menetelmät sopivat tarkoitukseen. Valtiolle tärkeintä on tunnistaa myös omistajaohjauksessa käyttämänsä asiantuntijatiedon intressit ja pyrkiä ajamaan mahdollisimman hyvin Suomen kokonaisetua yksittäisten toimijoiden etujen sijaan käyttäessään asiantuntijatietoa.

Yrjö Myllylä

YTT, erikoistutkija