Lukijoilta: Mikä vaivaa maakuntien hirvi- ja petopolitiikkaa?

Hirvi- ja susipolitiikassa kuohuu, MTK:n metsäsektori ja äänekkäimmät metsänomistajat ovat ”kapinatuulella” kasvaneiden taimikkotuhojen takia. Turhautuneisuus susilupien saantiin on kasvanut.

Mistä tämä kaikki kertoo?

Hirvi- ja susiongelmien syy ei ole luonnossa vaan vika on ihmisten päässä. Sietokyky kaikkeen haittaan on olematon, ja luonnosta on vieraannuttu hyvin voimakkaasti.

Kaikilla lajeilla tulee olla elintilaa toteuttaa omia tarpeitaan. Hirvi- ja susi tarvitsevat omat reviirinsä ja syötävää elääkseen. Luonto hoitaa omansa, kun sitä ei hämmennetä turhaan.

Petopolitiikassa on siirrytty järkipuheista pelon lietsontaan. Surkuhupaisinta lienee se, että keskustelu käy kuumana alueilla, jossa petokantaa ei edes ole. Maakuntien kärkipoliitikot kalastavat puheillaan pelkkiä parlamenttipaikkoja.

Suoranaisen häpeällistä on mediapelottelu ja susilla ”vouhkaaminen”.

Pohjalaisissa maakunnissa on puolentusinaa susireviiriä. Suurin osa maakuntien alueista on todellakin susivapaata aluetta.

Vain Suupohjan alueella sekä Rannikko-Pohjanmaan seudulla on susitihentymiä.

Susialueiden ongelmayksilöihin on lain suomin keinoin toteutettava toimia todellisen vaaran ja vahingon poistamiseksi. Poliisilla on valtuudet toimia halutessaan todella tehokkaasti vaikka vastuita pompotellaan nyt poliisin ja riistahallinnon välillä aivan liikaa.

Miksi näin, kun tästä kärsivät susikylien asukkaat täysin turhaan?

Kokonaisuutena asiaa katsoen hirvi- ja susipolitiikassa päästään eteenpäin iso askel, kun annetaan susien hoitaa hirvikanta sopivalle tasolle. Näin on jo tapahtumassa Itä-Suomessa.

Taimikkotuhotkin vähenevät kun luonto toimii oikein. Tärkeintä on pitää elinympäristöt kunnossa, jotta lajit voivat toimia luontaisella tavalla.

Ihminen pitäkööt toistaiseksi vain huolen liian tuttavallisiksi käyvien markkisusien poistamisesta.

Teemu Tuovinen

aluesihteeri

Suomen luonnonsuojeluliiton

Pohjanmaan piiri ry

Kommentoi