Entä kun koulukiusaaminen ei lopu?

Pohjalaisen 21.12. mielipiteissä on pysäyttävä nuoren naisen kokemus koulukiusaamisesta. Kriisikeskuksessa kohdataan liian usein samankaltaisia tarinoita siitä, mitä tapahtuu kun mitään ei tapahdu kiusaamisen lopettamiseksi.

Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun sama oppilas joutuu toistuvasti toisen tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaaminen voi olla suoraa (esim. pilkkaamista, lyömistä) tai epäsuoraa (esim. puhutaan pahaa, jätetään ryhmän ulkopuolelle).

Kiusaamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Kouluterveyskyselyn mukaan kahdeksannen ja yhdeksännen luokan pojista 8 prosenttia ja tytöistä 6 prosenttia ilmoitti tulevansa kiusatuksi kerran viikossa tai useammin. Toisella asteella kiusaamista oli vähemmän.

Fyysistä uhkaa kokivat enemmän pojat kuin tytöt, kun taas seksuaalisen väkivallan kohteiksi joutuivat useammin tytöt. Kiusaamisten määrä ei ole valitettavasti vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan kiusaamisessa on uusia viiltäviä muotoja kuten nettikiusaaminen.

Kiusaaminen vahingoittaa niin kiusattua kuin kiusaajaakin. Kiusattu kokee muita useammin yksinäisyyttä, itsetunnon ja itsearvostuksen alenemista, masentuneisuutta, itsetuhoisia ajatuksia tai tekoja ja ahdistuneisuutta. Kiusaaminen vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen mm. kiputiloina ja yleisenä sairasteluna, nukkumisvaikeuksina, yökasteluna ja syömishäiriöinä. Usein koulumotivaatio heikkenee kiusaamisen takia ja kouluun menoa vältellään.

Myös kiusaajilla esiintyy särkyjä, nukkumisvaikeuksia ja mielipahaa.

Lapsena kiusaajien uhriksi joutuvat saattavat oireilla vielä aikuisena. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan mm. masennus, ahdistuneisuus ja paniikkihäiriöt ovat heillä tavallista yleisempiä. Jos koulukiusaamiseen ei puututa, riskinä on, että kiusaajan erilainen aggressiivinen käyttäytyminen jatkuu elämän ihmissuhteissa myöhemminkin.

Kiusaaminen on rikos. Kiusaamiseen on puututtava. Myös keinoja löytyy.

Yksi vaikuttavimmista keinoista on opetusministeriön rahoittama kiusaamisen vastainen ja sitä ehkäisevä ja vähentävä KiVa Koulu -ohjelma. Sen tulokset ovat olleet hyviä. Myös MLL:n tukioppilastoiminta ehkäisee koulukiusaamista. Ensimmäinen kontakti kiusaamistapauksissa on usein oma tukioppilas, opettaja tai oppilashuolto.

Alueellinen Vaasan seudun vanhempainyhdistys (VASEVARY) pitää tärkeänä, että alueen kouluissa on vaikuttavat ja kaikkien tiedossa olevat toimintatavat koulukiusaamisen kitkemiseksi. Jokaisen oppilaan ja huoltajan on tiedettävä, miten toimia ja kehen ottaa yhteyttä. Kiusaamisesta on voitava puhua koulussa avoimesti, ajoissa ja ilman syyllisyyttä.

Apua voi hakea myös mm. Suomen mielenterveysseuran valtakunnallisesta kriisipuhelimesta tai netissä tukinet -kriisikeskuksesta. Kriisikeskukset tarjoavat myös keskusteluapua kasvokkain, ryhmissä ja netin välityksellä maksutta ja ilman lähetettä.

Pohjanmaan kriisikeskus Valo Vaasassa käynnistää yhteistyössä eri tahojen kanssa koulukiusattujen vertaistukiryhmän ensi vuonna (ks. www.pohjanmaankriisikeskus.fi).

Pohjanmaan kriisikeskus Valo ja VASEVARY kutsuvat päättäjiä ja toimijoita kouluista, sosiaali- ja terveyspalveluista ja alan järjestöistä vaikuttavaan yhteistyöhön koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Tehdään yhdessä hyvän mielen kouluja – jokaiselle! Tehdään kiusaamisen nollatoleranssista totta.

Maritta Vuorenmaa

Johtaja

Pohjanmaan kriisikeskus Valo

Saara Pauliina Pasanen

Puheenjohtaja

VASEVARY

Piia Luikku

Sihteeri

VASEVARY

Mika Lindén

Toiminnanjohtaja Vaasan ensi- ja turvakoti

Kommentoi