Venäjä-pakotteista lipeäminen veisi uskottavuuden EU:lta ja Suomelta

Kotimaisen maatalouden vaikean tilanteen helpottamiseksi tarvitaan kansanliikettä.

Kuluttaja on kuningas, joka voi omilla valinnoillaan kääntää viljelijöiden näkymiä valoisammiksi.

Erittäin merkittävä rooli on tietenkin Euroopan unionilla, jonka yhteiseen maatalouspolitiikkaan viljelijöiden arki tukeutuu.

Venäjä-pakotteet ovat vaikeuttaneet viljelijöiden tilannetta. Venäjä asetti pakotteiden vastaiskuna esteitä eurooppalaiselle elintarviketuonnille. Niiden merkitys on ollut Suomelle suurempi kuin varsinaisten EU:n määräämien Venäjä-pakotteiden.

Venäjän luopuminen vastapakotteista piristäisi Suomen elintarvikevientiä. Nykytilanteessa kärsijöinä ovat etenkin maito- ja liha-ala.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan huhtikuisen selvityksen mukaan pakotteiden alaisen elintarvikeviennin osuus tavaraviennistä Venäjälle oli viisi prosenttia eli 270 miljoonaa euroa vuonna 2014. Suomen koko tavaraviennistä osuus oli 0,5 prosenttia. Venäjän-elintarvikeviennin loppumisen vaikutus Suomen kokonaistuotantoon on Etlan mukaan 0,15 prosentin luokkaa.

Tappioita helpottaa se, että osa ruuasta voidaan viedä esimerkiksi Aasiaan, jossa riittää markkinoita suomalaisten valloitettavaksi.

Vaikeinta tilanteessa on tietysti se, että Venäjän sanktiot kohdistuvat maanviljelijöihin, joiden tulotaso on muutenkin pudonnut. Tämä huolestuttaa etenkin Pohjanmaalla, jota voi pitää Suomen ruoka-aittana.

Kauhajokelainen kansanedustaja Lasse Hautala (kesk.) poistaisi venäläisiin henkilöihin ja heidän varoihinsa kohdistetut pakotteet ja alkaisi myöhemmin purkaa myös muita pakotteita (Pohjalainen 24.7.).

Tämä on populismia, jossa ei kyetä katsomaan tilannetta kokonaisuutena. Näiden huojennusten jälkeen voi kysyä, mitä EU:n pakotteista tulisi Hautalan mielestä jäädä jäljelle.

Samalla pakotteiden höllentämislinjalla ovat muun muassa eduskunnan maa- ja metsävaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä ja kansanedustaja Anne Kalmari, molemmat keskustalaisia.

On syytä palauttaa mieleen, miksi pakotteet Venäjälle on langetettu.

Pakotteet asetettiin, kun Venäjä rikkoi kansainvälistä oikeutta ja anasti Ukrainalta Krimin niemimaan keväällä 2014. Venäjä palautti sotatoimillaan Euroopan kylmän sodan kaltaiseen tilaan. Venäjä toimii yhä sotilaallisesti sekä Krimillä että Itä-Ukrainassa. Se on valinnut politiikakseen ennakoimattoman voimankäytön.

EU:n pakotteiden höllentäminen veisi unionin auttamatta poliittiseen kriisiin, joka horjuttaisi heikentyneen unionin koko olemusta. EU menettäisi merkityksensä ulkopoliittisena toimijana. Siitä kärsisivät lopulta myös maanviljelijät. Venäjä tietäisi sen jälkeen, miten EU saadaan kyykkyyn.

On syytä muistaa, että Suomelle EU-jäsenyys on aina ollut myös turvallisuuspoliittinen valinta. Pakotteet osoittavat, että eurooppalainen yhteisö toimii päättäväisesti aseellisia alueloukkauksia vastaan.

Maatalouden tilanne vaatii nopeita toimia EU:ssa ja kotona. Suomalaiset Alde-ryhmän europarlamentaarikot jättivät EU:n ensi vuoden maatalousbudjettiin muutosehdotuksen, jossa vaaditaan 100 miljoonan euron erityistukea maito- ja meijerituottajille.

Komissio julkisti 500 miljoonan euron kriisipaketin Euroopan maito- ja meijerisektorille. Suomen osuus on pieni, 7,5 miljoonaa euroa. Valtiovalta voisi tulla viljelijöitä vastaan verohelpotuksin. Suomalaisten kuluttajien kannattaa puolestaan tukea viljelijöitä arkisilla ruokaostoilla.

@i-mediat.fi

Kommentoi