Vaasan liian kallis jätehuolto

Vaasa on Suomen energiateollisuuden kehto. Vaasassa on maan kalleimmat jätehuoltomaksut. Stormossen on maan edistyksellisimpiä jätehuoltolaitoksia. Se pyrkii kehittämään bisnestä, jossa biokaasusta tehdään liikennepolttoainetta.

Onko näillä asioilla yhteyttä?

Jätebisneksessä jos missä vaikuttavat erilaiset intressit ja valtavat materiaalien kierrätykseen liittyvät taloudelliset edut. Samalla se on liiketoimintana sellaista aluetta, jossa yhteiskunnan kokonaisetu kummittelee taustalla. Jätehuolto on monimutkainen kokonaisuus.

Alan toimijoiden välillä käydään kovaa vääntöä. Toimijoita ovat Suomen Kiinteistöliitto eli kiinteistöjen omistajat, Jätelaitosyhdistys eli kunnalliset jätelaitokset sekä jätekuljetusyritykset, joita on paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä.

Jätekiistan ensimmäinen rintamalinja on Kiinteistöliiton ja kuntien omistaman Jätehuoltoyhdistyksen välillä. Yhdistykseen kuuluu myös Stormossen. Näiden järjestöjen pääkiista koskee perus- eli ekomaksuja.

Kiinteistöliiton mukaan, yli 30 000 asukkaan kaupungeista, vaasalaisperhe maksaa vuodessa kerrostaloasunnossa jätehuollosta 270 euroa, kun keskiverto on 183 euroa, siis 47 prosenttia enemmän.

Stormossenin mukaan vaasalainen kolmehenkinen omakotitaloperhe maksaa 311 euroa, kun keskiarvo maassa on 275 euroa. Vaasalaiset maksavat 36 euroa eli 13 prosenttia yli keskiarvon. Molemmat vertailut ovat toissavuodelta.

Tuosta 311 eurosta viidennes eli 66 euroa on ekomaksua ja 152 euroa kuljetusmaksua sekä 93 käsittelymaksua. Toisin sanoen Stormossenin osuus on 159 euroa ja kuljetusyrityksen 152 euroa.

Koska jäte on valtava bisnes, sen rahavirtojen hallinnasta käydään tiukkaa kamppailua. Toinen rintamalinja koskee sitä, miten jätteiden keräys on järjestetty, kuntien vai kiinteistönomistajien kilpailutuksen kautta. Suomessa on myös alueita, joissa toimii sekajärjestelmä.

Vaasassa on kiinteistönomistajien kilpailutus. Riita etujärjestöjen kesken on niin kova, ettei edes samaan tilastoon enää mahduta. Jätehuoltoyhdistys ei enää kelpuuta kiinteistöomistajilta tyhjennysmaksutietoja otoksen pienuuden takia.

Kunnan järjestämä, eli Jätehuoltolaitoksen suosima järjestelmä on ollut aiemmin edullisempi ja lienee sitä nytkin. Vaasan seudulla kuntia ei ole haluttu kilpailutusten järjestäjiksi, koska pelätään kansainvälisten jätefirmojen valtaavan markkinat.

Lopputulos kuitenkin on, että vaasalaiskuluttajat maksavat korkeita maksuja. Stormossenin tuloilla kehitetään biobisnestä, joka ei ehkä kuulu jätelaitoksen ydinbisnekseen.

Seudulla on reilun vuoden toiminut kuntien yhteinen jätehuoltolautakunta. Pitäisikö lautakunnan paneutua kuntalaisten näkökulmaan ja edes yrittää saada jätemaksuja alas? Suomessa keskimäärin jätehuolto maksaa omakotitalossa vuodessa asukasta kohden 88 euroa ja kerrostalossa 66 euroa, paitsi siis Vaasassa.

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Huumeilla surulliset seuraukset, ongelmaan tartuttava pian

  • Pääkirjoitus: Jos pesäpallokenttä pitää Vaasassa siirtää, miljoonista tulee ottaa kaikki hyöty irti

  • Pääkirjoitus: Suomalaisen juomakulttuurin vähittäinen muutos tukee nelosoluiden vapauttamista

  • Pääkirjoitus: Uusliberalismi käy leimaksi vapun ajan palopuheissa

  • Pääkirjoitus: Väestökato vaatii viimein todellisia tekoja Vaasan houkuttavuuden lisäämiseksi