Suomi varaa laajat mahdollisuudet nopeisiin toimiin turvallisuuspolitiikassa

Suomi väljentää viisaalla tavalla ulko- ja turvallisuuspoliittista liikkumatilaansa epävarmana aikana.

Liikahdukset ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ovat pieniä, mutta osoittavat oikeaan suuntaan. Viime vuosina usein pelkäksi liturgiaksi moititussa selonteossa on enemmän puhtia kuin aikoihin.

Suhteet Natoon ja Yhdysvaltoihin korostuvat nyt, kun Venäjä on muuttanut perusteellisesti koko Pohjois-Euroopan turvallisuuskäsityksen.

Yhdysvallat on tärkeä kumppani, jonka kanssa yhteistyö tiivistyy monella eri alalla, eikä vähiten taloudessa ja puolustuksessa.

Vuoropuhelu Venäjän kanssa tulee olla toimivaa, se on yksinkertaisesti reaalipoliittisesti viisasta. Venäjän eristäytyminen ei ole kenenkään etu.

Pelot Suomen jättäytymisestä impivaaralaiseksi kansainvälisen politiikan seurailijaksi ovat turhia. Suomi korostaa kansainvälistä yhteistyötä kenties enemmän kuin koskaan. Kansainvälisyydestä on myös näyttöä. Ruotsi-yhteistyöllä on erityisasema, se kehittyy ilman mitään rajoitteita, mutta myös muun kansainvälisen yhteistyön on tiivistyttävä.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) esittelemässä selonteossa ilmaisut ovat aikaisempaa selkeämpiä. Se aika, jolloin selonteoissa siirreltiin pilkun paikkoja, on ohi.

Selonteossa todetaan suoraan, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Sotilaallista voimankäyttöä Suomen vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.

Uusi termi on kriisinkestokyky. Se kytkeytyy kokonaisturvallisuuden käsitteeseen. Turvallisuus ei ole vain armeijan huolenaihe, vaan vaatii yhteispeliä yhteiskunnan eri toimijoilta ja koko kansalta.

On nähty, että Venäjä pyrkii vahvistamaan maansa suurvalta-asemaa. Sen mielestä kansainvälinen politiikka on nollasummapeliä, jossa Nato piirtää omia etupiirejään Venäjän etupiirien sisälle.

Pohjalaisen kolumnisti, professori Jarno Limnéll teki Twitterissä määrällistä analyysiä selonteosta: siinä esiintyy sana 'Venäjä' 32 kertaa ja 'Nato' 35 kertaa.

Suomi reagoi epävarmaan turvallisuustilanteeseen, jossa Venäjä on kyseenalaistanut Euroopan turvallisuuden ensin 2008 Georgian sodassa ja sitten 2014 Krimin miehityksessä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tuore haastattelu ruotsalaisessa Dagens Nyheterissä vahvistaa, että Suomi pitää ohjat itsellään. Niinistön mukaan Suomi voi hakea Natoon, jos turvallisuustilanne heikentyy.

Nato-option hankaluus on tunnetusti siinä, että ovet voivat sulkeutua äkisti, jos tilanne vaikeutuu. Kukin jäsenmaa haluaa varmistaa oman turvallisuutensa mitään vaarantamatta.

Kiinnostavaa on, että Nato-kansanäänestyksestä ei mainita mitään. Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi selonteon mukaan "laaja-alaista keskustelua". Näyttää siltä, että valtionjohto haluaa pitää mahdollisuuden nopeaan etenemiseen Naton jäseneksi.

TONI VILJANMAA
@i-mediat.fi

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Väestökato vaatii viimein todellisia tekoja Vaasan houkuttavuuden lisäämiseksi

  • Pääkirjoitus: Vaasan lääkäripula on helpottanut, mutta ruotsin kieli ja syrjäisyys ovat yhä esteitä

  • Pääkirjoitus: Merenkurkun uusi laiva tuo hyvää koko lakeudelle

  • Pääkirjoitus: Vaasa ja Mustasaari luovat vauhdikkaasti perustaa globaalille akkutehtaalle – Suurimmat suunnitelmat ovat Nevadan Gigafactorya kolme kertaa suuremmalle tehtaalle