Suomi pysyttelee linjallaan

Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn arvioi torstaina varsin suoraan, että Euroopassa pitää nopeasti tehdä päätöksiä yhteisistä talousratkaisuista. Rehnin mukaan enää ei ole kyse vain yksittäisten jäsenvaltioiden, vaan koko järjestelmään kriisistä. Pahimmat ennusteet ovat alkaneet toteutua. Kreikasta alkaneet vaikeudet ovat levinneet nyt myös Saksaan.

Rehn korostaa, että enää ei voida tehdä puolittaisia ratkaisuja, vaan edessä on joko euroalueen hidas hajoaminen tai talousliiton merkittävä vahvistaminen. Tätä on pelätty, mutta taistelukeinoista ollaan erimielisiä. Yksimielisiä ollaan siitä, että ratkaisujen on vahvistettava euroalueen toimintakykyä järjestelmänä ja jokaisen yksittäisen jäsenvaltion kykyä selvitä omista velkaongelmistaan. Vaikeuksien oletettiin vasta viimeksi yltävän Saksaan. Ilmeisesti nyt on jo se vaikein aika.

Rehn ratkaisisi velkakriisin euroalueen yhteisten lainabondien eli velkakirjojen avulla. Samoin tekisi EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, joka taistelisi markkinavoimia vastaan omien sanojensa mukaan lisäämällä Euroopan demokratiaa. Suomalaisille Barroson demokratian lisäystapa vaikuttaa enemmän myrkyltä kuin lääkkeeltä. Barroso nimittäin kasvattaisi demokratiaa siten, että jäsenmaiden olisi hyväksytettävä budjettinsa Brysselissä. Tuollaista demokratiaa vastaan on niin Suomessa kuin Saksassakin taisteltu.

Saksan hälyttävien uutisten jälkeen Kreikan uutiset eivät tuoneet yllätyksiä. Maan kriisinhallintaan tuli lisäaikaa, kun 130 miljardin euron tukipaketti sai uuden hyväksynnän. EU ja kansainvälinen rahoitusjärjestö IMF ilmoittivat pitävänsä riittävänä maan hallitukseen liittyneen konservatiivipuolueen sitoutumista säästötoimiin. EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston edustajat ovat hallituslähteiden mukaan palaamassa Kreikkaan neuvottelemaan tukipaketin ja säästöjen etenemisestä.

Pääministeri Jyrki Katainen muistutti keskiviikkona, että jokainen jäsenmaa on vastuussa omasta julkisesta taloudestaan ja omista vastuistaan. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli samoilla linjoilla ja myönsi torstaina, että pahimmillaan eurobondit saattaisivat johtaa tilanteeseen, jossa sijoittajat menettävät viimeisenkin luottamuksen euroalueeseen terveiden maiden joutuessa yhteisvastuuseen kriisimaiden lainamarkkinoista.

Päätöksiä on tehtävä, sillä nopeasti syvenevästä taantumasta on nopeasti selvittävä. Syyskuun tilastot kertovat, että euroalueen tilaukset vähenivät syyskuussa yli kuusi prosenttia viime vuodesta. Tärkeintä olisi nyt pitää huolta siitä, että oma maa selviää nopeasti lähestyvän taantuman yli.

Suomessa vieraillut yhdysvaltalainen talousguru Joseph Stiglikz neuvoi keskiviikkona Suomea ylläpitämään talouskasvua omin sijoituksin ja vaikka velkaantumalla lisää. Mahdottomalta tuntuva ehdotus on ennenkin toiminut, jos sijoitukset osuvat oikeisiin paikkoihin. Edellisen taantuman aikana yritykset lomauttivat ja kouluttivat väkeä. Nyt pitäisi löytää uudet keinot.