Suomi kadottaa muodin vientiarvon

Ei taida tulla sitä päivää, jolloin suomalainen ministeri edistää vientiä suomalaisten suunnittelijoiden osastolla muotimessuilla Ranskassa.

Näin ei käy, vaikka Suomen nuoret suunnittelijat ovat Euroopan ihmetykseksi muotikisojen finaalissa vuosi toisensa jälkeen, satojen joukossa ykkösinä. Varsinkin Aalto-yliopisto, mutta myös Lahden muotoiluinstituutti ja Lapin yliopisto kouluttavat voittajia, itsenäisiä ja omaperäisiä suunnittelijoita.

Valtiovalta ei ole ymmärtänyt vaatetusteollisuuden arvoa, vaikka Ruotsi tahkoaa miljardituloja muodilla.

Suomessa peliteollisuus, terveysteknologia ja cleantech vievät huomion. Myös koulutusvientiä pönkitetään.

Näille kuuluukin kunnia. Minkään nousevan alan vähättelystä ei ole kyse.

Kyse on siitä, että nyt Suomella on paljon mahdollisuuksia myös muotiteollisuudessa. Designerit ovat huipulla, joskin töissä kohta muualla kuin Suomessa. Työnantajia ei nimittäin löydy Suomesta niin kauan kuin alan vienti takkuaa ja tulot jäävät vähiin.

Vaatteet on maailman kolmanneksi suurin bisnes öljyn ja kaasun jälkeen. Muutamassa vuodessa huipulle nousseen Zara-merkin omistaja on rikkaampi kuin Bill Gates. Muotiala työllistää EU:n alueella 1,6 miljoonaa ihmistä.

Suomessa täytyy muuttaa asennetta. Pitää muistaa, että jokainen ihminen on vaatteillaan muodin kuluttaja.

Muotibisnes pitää kokea kannattavana liiketoimintana. Rahan lisäksi ala kaipaa uskoa ja näkyvyyttä.

Suurimmat ongelmat liittyvät markkinointiin ja tuotteiden brändäykseen.

Niistä syntyvät viennin esteet.

Suomalainen laatu on huippua, suunnittelijoiden työ omaperäistä ja käytännöllistä. Mutta rahaa tarvitaan kipeästi näiden asioiden kertomiseen.

Kasvu on ulkomailla. Marimekko avaa tietä muille. Kun tunnetaan yksi hyvä merkki, luottamus muihinkin kasvaa. Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko sanoo, että maailmalla on nyt kova pohjoismaisen designin buumi. Sitä voi hyödyntää (Ekonomi 2/2016).

Pietarsaarelainen Noolan Oy vie vaatteita kahdeksaan maahan. Suunnittelijat yhdistävät luonnonmateriaaleja kestävän kehityksen ajatukseen. Tuotteet suunnitellaan Pietarsaaressa ja tehdään Pohjanmaalla käsityönä.

Messuilla vaatteita ihastellaan.

Noolanin ongelma on tuttu. Pienen merkin tekemisessä eniten maksaa markkinointi, näkyväksi tekeminen.

Yritykselle se tarkoittaa ihmisten palkkaamista eli rahanmenoa. Juuri nyt työtä pitäisi tehdä Saksassa.

Turun yliopiston dosentti Annamari Vänskä sanoo, että Suomi on hukannaut muodissa suuren vientipotentiaalin. Tähän on johtanut muodin yhteiskunnallisen merkityksen väheksyminen (Image 2/2016).

Koulutuksessakin on pulma. Loistavia suunnittelijoita syntyy, mutta muodin markkinointia ei opita. Eikä osata yhdistää suunnittelun ja markkinoinnin voimia kuten pitäisi.

Tanskassa ministeri vie huippumuotia messuille. Ruotsin kruununprinsessa Victoria pukee ulkomaille H&M:n mekon. Voisiko Jenni Haukio työntää jalkaansa Minna Parikan originellit kengät? Vaikka vain vienti mielessään.

Kommentoi