Stadion-hanke kehittyi kalliiksi sekoiluksi

Farssi eli sivistyssanakirjan mukaisesti ilveilevä huvinäytelmä, pelleily ja sekoilu.

Vaasan päätöksenteko jalkapallostadionin rakentamiseksi alkaa täyttää hyvin farssin määritelmän.

Pala palalta on selvinnyt kunnallisen päätöksenteon rakennelma, joka ei ole oikein kenenkään hallussa. Mikä pahinta, tämä tapahtuu aikana, jolloin julkisiin palveluihin tarkoitetuista verorahoista on kroonista pulaa.

Elisa-stadionin rakentaminen maksaa tämän hetken arvion mukaan 14,75 miljoonaa euroa.

Valtuutettujen yleinen käsitys on, että he tulivat päättäneeksi 11,5 miljoonan euron stadionista.

Vajaan 15 miljoonan päälle tulee vielä kustannuksia tie- ja vesitöistä sekä parkkipaikoista niin, että kokonaishinta keikkuu 16,25 miljoonan euron nurkilla (Pohjalainen 19.12.).

Kustannusten kasvu jopa kahdella miljoonalla eurolla johtuu siitä, että toimisto ja stadionin ravintolakerros rakennetaan valmiiksi yhdellä kertaa.

Siitäkin on yhä kahta ilmaa, onko Museoviraston suojeleman Hietalahden vanhan katsomon korjaus mukana kokonaissummassa vai ei.

Syyttävät sormet ovat alkaneet syyhytä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Rapo (kok.) viisaa sekoilussa kaupungin talotoimi-liikelaitosta. Talotoimi arvioi toimineensa oikein.

Vaasan kaupungin teknisen toimen johtaja Markku Järvelä sanoo talotoimen esittäneen ajoissa kaikki laskelmat. Viestinnässä hän myöntää ehkä olleen puutteita (Pohjalainen 17.12.)

Jälkeenpäin näyttää siltä, että paljon yksityiskohtia on mennyt hupun alla. Stadionia on odotettu niin kauan, että päätöksentekijät eivät ole paneutuneet hankkeeseen kunnolla. Toisaalta vauraan kaupungin hyväksi luultu talous on löystänyt kriittistä ajattelua.

Sanonnan mukaan piru pesii yksityiskohdissa. Vaasassa yksityiskohtia ei ole joko osattu tai haluttu kaivaa esiin.

Päättäjät ovat olleet julkisesti hämmentävän yksimielisiä stadionin rakentamisen yksityiskohdista. Jos julkista, rakentavaa kritiikkiä olisi esitetty ajoissa, se olisi voinut korjata hanketta.

Vaasan valtuutettu Harri Moisio (vas.) pohti Pohjalaisen kolumnissaan viikko sitten, että valtuustossa ei enää pohdita, miten jokin kuntalaisia koskeva hanke olisi viisainta toteuttaa.

Vaasassa pidetään Moision mielestä sokeasti kiinni ryhmäpäätöksistä ja samalla kadotetaan yksittäisten valtuutettujen osaaminen ja näkemykset. Puoluekuri ajaa arkijärjen ohi ja yli.

Valtuusto hyväksyi viikko sitten kahden miljoonan lisäinvestoinnin stadioniin. Se raha pitää ottaa tiukan budjetin sisältä, talousarviota ei kasvateta.

Puheissa vastakkain asettuvat koulujen lakkauttamiset ja stadionin rakentamiseen hujahtavat miljoonat. Toisaalta Vaasan kaltainen jalkapallokaupunki ansaitsee komean stadionin, joka voi oikein ja osaavasti hyödynnettynä tehdä kaupungista nykyistä tunnetumman ja kiinnostavamman.

Stadionfarssi osoittaa, että taloudelliselle realismille ja avoimen kriittiselle keskustelulle on nyt todella tarvetta Vaasassa.

Kommentoi