Ruotsi puristi ainutlaatuisen sovun

Ruotsin demaripääministeri Stefan Löfven, hänen punavihreä hallituksensa ja opposition porvariblokki ratkaisivat poliittisen kriisin, eikä maassa järjestetä ylimääräisiä vaaleja maaliskuussa.

Löfven teki historiaa ja oli siitä lauantain tiedotustilaisuudessa ylpeä. Hän mursi ruotsalaisen blokkipolitiikan perinteen ja osoitti, että vähemmistöhallitus voi yrittää hallita maata yhteistyökykyisen opposition tuella.

Hallituksen talouspolitiikka oli yhteistyön kynnyskysymys.

Ruotsin hallitus on uudessa tilanteessa. Se on sitoutunut kuuntelemaan entistä tarkemmin oppositiota, sillä selväpiirteinen blokkipolitiikka murtuu ainutlaatuisella tavalla kuuden puolueen yhteistyökuviossa.

Sovitut toimintatavat ovat voimassa vuoden 2022 vaaleihin saakka.

Uudenlaista politiikkaa todistivat lauantaina tiedotustilaisuudessa hallituksen sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen lisäksi opposition neljä porvaripuoluetta eli edustajat maltillisesta kokoomuksesta, keskustasta, kansanpuolueesta ja kristillisdemokraateista. Lövfen ilmoitti erikseen, että yhteistyö myös vasemmistopuolueen kanssa jatkuu.

Ruotsi löysi politiikkaansa toimintakykyisen enemmistön, vaikka maata johtaa vähemmistöhallitus.

Ratkaisu herättää riemun rinnalla epävarmuutta. Hallituksen budjettiesityksen kaatanut ruotsidemokraatit etsii taatusti uutta ääntä ja kanavia blokkien välistä ja ulkopuolelta. Muiden syrjimä puolue on äänekäs ja itsetietoinen vaikuttaja Ruotsin valtiopäivillä. Tästä näkökulmasta blokkien yhteistyö on rohkeaa ja välttämätöntä.

Blokkeihin perustuva politiikka näytti Ruotsissa riutumisen merkkejä heti vaalien jälkeen.

Kahden suuren ryhmittymän kilpailu on vaikeaa, kun mukana on kolmas voima, vaa´ankielen asemaa pitävä ruotsidemokraatit.

Yksi asia säilyy. Yhteistyö yli blokkirajan näyttää eristävän entisestään ruotsidemokraatteja muista. Kansa voi alkaa kysellä demokratian perään, ja kasvava ruotsidemokraatit käyttää hyväksi tilannetta, jossa "kaikki ovat meitä vastaan".

Löfven uhkasi uusilla vaaleilla sen jälkeen, kun ruotsidemokraatit äänesti joulukuun alussa budjetin nurin.

Hallituksessa sosiaalidemokraateilla ja ympäristöpuolueella sekä niitä tukevalla vasemmistopuolueella on 159 valtiopäiväedustajaa. Kaikkiaan parlamentissa on 349 edustajaa.

Hallituksen piti tehdä muodollinen päätös maalisvaaleista 30. joulukuuta, joten budjettikriisin ratkaisu tuli viime metreillä.

Vaalien uusiminen ei olisikaan ratkaissut hallitusongelmaa. Todennäköisesti olisi päädytty jälleen vähemmistöhallitukseen ja ruotsidemokraattien vaa´ankieliasemaan ehkä entistä suuremmalla joukolla.

Suomessa voi tämän jälkeen todeta, ettei kai ole mitään pahaa yhteistyössä yli mahdottomien puoluerajojen, koska Ruotsikin tähän tarttuu.

Toisaalta Suomi saa nähdä, millä konsteilla vähemmistöhallituskin voi johtaa maata. Se nimittäin voi.

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Huumeilla surulliset seuraukset, ongelmaan tartuttava pian

  • Pääkirjoitus: Väestökato vaatii viimein todellisia tekoja Vaasan houkuttavuuden lisäämiseksi

  • Pääkirjoitus: Jos pesäpallokenttä pitää Vaasassa siirtää, miljoonista tulee ottaa kaikki hyöty irti

  • Pääkirjoitus: Suomi saa liputtaa itseensä uskoneelle ja mahtavasti menestyneelle Virolle

  • Pääkirjoitus: Oppilaitoksissa joudutaan pohtimaan vaikeita turvallisuuskysymyksiä