Pohjanmaan teollisuus Suomen vahvin

Pohjanmaan maakunnan teollisuus on ainoana Suomessa kyennyt säilyttämään vähintään entisen iskukykynsä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja jopa lisäämään tuotanto-osuuttaan.

Maakunnan ja yritysten päättäjille sekä motivoituneille työntekijöille on nyt aihetta nostaa hattua, koska alue selvisi parhaiten myös lamavuosista 2007 ja 2008.

Teollisuuden osuus koko maankunnan taloudesta oli vuoden 2010 lopussa myös Suomen korkein, yli kolmannes.

Näin siitäkin huolimatta, että taantumasta johtuen koko maassa tuotanto romahti vuonna 2007.

Kaikissa muissa 20 maakunnassa teollisuuden arvonlisäyskehitys oli vuosina 2000-2010 miinusmerkkistä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla teollisuuden osuus putosi kymmenenvuotiskaudella viidennekseen ja Keski-Pohjanmaallakin 23 prosentin tasolle.

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan Pohjanmaan maakunnan arvonlisäyksestä yli puolet syntyy Vaasan kaupungissa. Tämä jos mikään todistaa sen puolesta, että koko maakunnan kehitys on viime kädessä kiinni Vaasan kehityksestä.

Kun lisäksi liike-elämän palvelutoiminta on kasvanut 2000-luvulla Pohjanmaalla parhaiten ja kasvu on ollut jopa moninkertaista maan keskiarvokasvuun verrattuna, voidaan todeta, että myös teollisuuden alihankintaverkosto on menestynyt alueella.

Ja tietysti kyse on myös siitä, että yritysten menestyksen seurauksena työntekijöillä on ollut myös kulutuskykyä tavanomaista enemmän parhaan työllisyyden maakunnassa. Täällähän työllisyysaste 75 prosenttia eli käytännössä manner-Suomen paras.

Tämä näkyy henkilökohtaisten palvelujen korkeana arvonlisäyksenä. Tilastokeskuksen mukaan näiden palvelujen kehitys on ollut itse asiassa moninkertaista maan keskikasvuun nähden.

Vaasan ja koko seutukunnan teollisuuden poikkeuksellisen menetyksen takana on tietysti Pohjoismaiden suurin energiateollisuuden keskittymä.

Sen peruspilareita ovat kone- ja sähkötekniikkaan erikoistuneiden yritysten ABB:n, Vaconin ja Wärtsilän tehtaat.

Myös maakunnan pohjoisosassa Pietarsaaressa teollinen perusta on vakaalla pohjalla. UMP:n sellutehtaan, teräsjalostaja Jaron, lihatalo Snellmanin ja monien venevalmistajienansiosta kaupunki tuottaa koko maakunnan arvonlisäyksestä neljänneksen.

Ja vaikka Suupohjan rannikkoaluetta rakennemuutos kosketteli pahiten, kun Kaskisten sellutehdas suljettiin, maakunta kokonaisuudessaan on kyennyt säilyttämään teollisuustoimintansa poikkeuksellisen vahvana.

Vaasan ja Pohjanmaan menestyksen arvoa lisää vielä sekin, että täällä on kyetty yhdistämään onnistuneesti asukasluvun ja talouden kasvu. Toisin sanoen väkimäärän kasvusta huolimatta alue on vertailun kärjessä, kun bruttokansantuotteen kasvu lasketaan asukasta kohti.




  • Pääkirjoitus: Väestökato vaatii viimein todellisia tekoja Vaasan houkuttavuuden lisäämiseksi

  • Pääkirjoitus: Vaasan lääkäripula on helpottanut, mutta ruotsin kieli ja syrjäisyys ovat yhä esteitä

  • Pääkirjoitus: Merenkurkun uusi laiva tuo hyvää koko lakeudelle

  • Pääkirjoitus: Vaasa ja Mustasaari luovat vauhdikkaasti perustaa globaalille akkutehtaalle – Suurimmat suunnitelmat ovat Nevadan Gigafactorya kolme kertaa suuremmalle tehtaalle