Pakko ei ole aina paras vaihtoehto

Reilusti yli puolet Sunnuntaisuomalaisen gallupiin (Pohjalainen 15.11.) vastanneista suomalaisista oli sitä mieltä, että päihdeäidit, rattijuopot, narkomaanit ja seksuaalirikolliset kuuluvat pakkohoitoon. Vaikka Suomessa korostetaan yksilön vapautta, nämä ryhmät voisi kansan enemmistön mielestä eristää yhteiskunnasta ja pitää lukkojen takana kunnes he "parantuvat".


Laki potilaan oikeuksista velvoittaa hoitamaan häntä yhteisymmärryksessä hänen itsensä kanssa. Potilaalla on lain takaama itsemääräämisoikeus. Sen perusteella hän voi joko hyväksyä hoidon tai kieltäytyä siitä.

Tahdon vastainen hoito on loukkaus potilaan itsemääräämisoikeutta vastaan. Pakkohoito on aina äärimmäisen ankara toimenpide. Siksi siihen täytyy olla hyvä ja perusteltu syy.

Tällä hetkellä Suomessa pakkohoito on mahdollista, jos henkilö vaarantaa oman terveytensä tai muiden turvallisuuden. Käytännössä kysymys on useimmiten psykiatrisesta sairaanhoidosta. Myös päihdehuoltolaissa on määritelty tilanteet, joissa asiakasta voi hoitaa vastoin hänen omaa tahtoaan.

Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten hoitaminen vaikka väkisin on ollut kiivaan keskustelun aihe oikeastaan koko vuoden. 79 prosenttia Sunnuntaisuomalaisenkin kyselyyn vastanneista ohjaisi päihdeäidit pakkohoitoon.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on pohtinut tänä vuonna päihdeäitien hoitoa. Se ei ihan suoralta kädeltä lähettäisi päihdeäitiä pakkohoitoon, vaikka vaihtoehto olikin työryhmässä vahvasti esillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on liittämässä päihdeäitien pakkohoidon muihin sosiaali- ja terveydenhuollon pakkohoitoa koskeviin pykäliin eikä hanke ole ajankohtainen juuri nyt.

Pakkohoidon ja suoraan synnytyssairaalasta tapahtuvan huostaanoton pelko aiheuttaisivat todennäköisesti sen, etteivät äidit uskaltaisi kertoa päihteiden käytöstään edes neuvolassa.

Työryhmä esittääkin, että raskaana olevien naisten on päästävä välittömästi päihdehoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon. Tavoite on estää sikiölle koituvat vauriot, ja siinä työryhmä painottaa vapaaehtoista hoitoa. Mutta? Jos muut keinot on kokeiltu, nainen voitaisiin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon 30 päiväksi.

Pakkohoito ei saa olla seurausta resurssien puutteesta. Ainoa vaihtoehto tilanteessa, jossa kaikki halukkaatkaan eivät pääse hoitoon, on vapaaehtoisuuteen perustuva hoito. Tarjolla pitää olla riittävästi muuta hoitoa ja kuntoutusta.

Tällä hetkellä kuntien heikko taloudellinen tilanne ei lupaa hyvää. Lama vaikuttaa aina pahiten syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien asemaan. Monet kunnat säästävät usein juuri päihdehoidosta.

Pakko ei ole aina paras hoitomuoto. Jos ihmisellä itsellään ei ole motivaatiota, pakko ei toimi, oli uhkana minkälainen rangaistus tahansa. Siksi pakkohoitoa pitäisi käyttää vain äärimmäisissä tapauksissa. Sen pitäisi olla viimeinen keino, kun kaikki muu on jo kokeiltu.

Jos ihminen pakotetaan pakkohoitoon, täytyy myös olla varma, että hänelle kyetään antamaan hoitoa, josta hänelle on todella hyötyä.

Pakkoa saa käyttää vasta, kun on aivan pakko.