Pääkirjoitus: Väestökato vaatii viimein todellisia tekoja Vaasan houkuttavuuden lisäämiseksi

Kaksi ajankohtaista uutista lastaavat ison painon Vaasan ja Mustasaaren välisiin kuntaliitoskaavailuihin.

Pohjanmaan kauppakamarin selvitys kertoo, että yhdeksän kymmenestä alueen yrityksestä kannattaa kuntaliitosta. Toinen uutinen kertoo, että Vaasan väkiluku jatkaa luisuaan, vaikka työtä ja tulevaisuuden näkymiä on kosolti tarjolla.

Vaasan seudulla pitää viimein ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin seudun ja kaupungin monipuolisen houkuttavuuden lisäämiseksi.

Kuntaliitos tarjoaa yhden ratkaisun. Kuntapäättäjien on mahdotonta ohittaa Pohjanmaan kauppakamarin kyselyä. Yrittäjät tuovat kuntaan veroeuroja, joilla palvelut lopulta pyörivät. Mustasaaressa sijaitsevista yrityksistä kahdeksan kymmenestä kannattaa liitosta, Vaasassa yhdeksän kymmenestä. Kyselyyn vastasi 129 kauppakamarin jäsenyritystä Vaasasta ja Mustasaaresta.

Perusteet ovat vahvoja. Vastaajista 74 prosenttia arvioi, että suuremman kunnan painoarvo on isompi valtakunnan päätöksenteossa. Toiseksi suosituin argumentti vie suoraan väestökatoon: yrittäjien mielestä suurempi kunta olisi vetovoimaisempi.

Väestökehitys ei mairittele Vaasaa. Kaupungin päättäjien on syytä viimein herätä nykytilanteeseen, sillä muuttotappiokunnan on vaikea houkutella osaavaa työvoimaa tai näyttäytyä tulevaisuuden kaupunkina.

Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien väestötilastojen mukaan Vaasan muuttotappio oli 222 henkilöä vuosina 2016–2017. Vaasa painii muuttotappiossaan samassa sarjassa Kouvolan, Kotkan, Kajaanin, Porin ja Mikkelin kanssa.

Erikoista tilanteessa on se, että näissä kaupungeissa on pitkään taisteltu teollisen rakennemuutoksen kanssa, kun Vaasa on näyttäytynyt modernin teollisuuden kansainvälisen tason ykköspaikkana.

Suomen nopeimmin kasvavat kaupungit ovat Vantaa (+3 767), Espoo (+4 701), Tampere (+3 693), Helsinki (+9 607), Turku (+2 190) ja Seinäjoki (+645). Väkiluku kasvoi näissä kaupungeissa vähintään prosentin verran vuoden aikana.

Vaasassa asuu 4 700 ihmistä enemmän kuin Seinäjoella, mutta itäinen naapuri ottaa kovaa vauhtia kiinni.

Suomi on jakautumassa entistäkin selvemmin alueisiin, jotka vetävät väkeä ja niihin, joilta muutetaan pois.

Valtaosa Suomen maakunnista kärsii muuttotappiosta. Pohjanmaan väkiluku on 448 ihmistä miinuksella. Kiihtyvän maaltamuuton kiusaamalta Etelä-Pohjanmaalta väki väheni 903 ihmisen verran. Keski-Pohjanmaalla luku oli 234 pakkasella.

Väkiluku kasvoi vuonna 2017 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Pohjalainen on seurannut Vaasan väkiluvun kehitystä tarkasti jo pitkään. Lehteämme on syytetty pessimismistä, kun olemme tuoneet esille lukuja ja pyrkineet hakemaan syitä kehitykselle. Journalismin tehtävä on kuvata mahdollisimman tarkasti todellisuutta, eikä koristeltua versiota siitä. Se edistää kehitystä yhteiskunnassa.

Tilanne vaatii päättäväisiä tekoja Vaasassa. Tosiasioiden kiistäminen vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Pohjalainen maaseutu on saanut Vaasan seurakseen taistelussa väestökatoa vastaan. Vaasan seudulla on työtä tarjolla, mutta keskuskaupungista pitää tehdä houkuttavampi.

Työpaikat eivät enää riitä houkuttelussa, vaan tarvitaan perusteellinen suunnitelma sen mielikuvan kohentamiseksi, mikä suomalaisilla on Vaasasta. Mahdollisuudet merellisellä ja tulevaisuuteen kurkottavalla Vaasalla on Suomen terävimpään kärkeen.

TONI VILJANMAA

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Huumeilla surulliset seuraukset, ongelmaan tartuttava pian

  • Pääkirjoitus: Väestökato vaatii viimein todellisia tekoja Vaasan houkuttavuuden lisäämiseksi

  • Pääkirjoitus: Jos pesäpallokenttä pitää Vaasassa siirtää, miljoonista tulee ottaa kaikki hyöty irti

  • Pääkirjoitus: Suomi saa liputtaa itseensä uskoneelle ja mahtavasti menestyneelle Virolle

  • Pääkirjoitus: Suomalaisen juomakulttuurin vähittäinen muutos tukee nelosoluiden vapauttamista