Pääkirjoitus: Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitos takaisi seudun kehittämisen tulevaisuudessa

Mustasaaren ja Vaasan kuntaliitosneuvottelut ottivat aimo harppauksen eteenpäin torstai-iltana, kun Mustasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitosneuvotteluiden aloittamisen Vaasan kanssa. Esitys voitti valtuustossa selvällä äänten enemmistöllä. Tulevien neuvotteluiden tavoitteena on yhdistymissopimus, josta valtuusto aikanaan päättää.

Vaikka neuvoa-antavat kansanäänestykset kuuluvatkin monesti kuntaliitosprosessiin, osalle RKP:n valtuutetuista tuli yllätyksenä Alice Lillasin (r.) ehdottama ponsi neuvottelujen jälkeisestä neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä. Eikä ihme, sillä kansanäänestys masinoituu herkästi tunteiluksi, antamatta sen enempää faktaa kuntalaisten ajatuksista.

Kansanäänestyksestä ei keskusteltu RKP:n ryhmäkokouksessa etukäteen. Neuvoa-antavat kansanäänestykset ovat kuntaliitoksissa enemmänkin sääntö kuin poikkeus, vaikka päätöksen kuntaliitoksesta tekee lopulta valtuusto.

Vähässäkyrössä jahkailtiin vuosia kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Vuonna 2011 neuvoa-antava kansanäänestys näytti Vähässäkyrössä lähes tasatulosta, tosin kolmannes kuntalaisista jätti äänestämättä. Tuolloin ei-kanta voitti 13 äänen enemmistöllä. Vaasa ja Vähäkyrö yhdistyivät kuitenkin vuonna 2013 valtuustojen päätöksellä.

Nurmo ja Ylistaro äänestivät liittymisestä Seinäjokeen 2007. Nurmolaiset sanoivat liitokselle ei yli 62 prosentin enemmistöllä. Ääntään käytti reippaat 72 prosenttia äänioikeutetuista. Ylistarossa liitosta kannatti 51 prosenttia. Nurmo ja Ylistaro liitettiin Seinäjokeen kunnanvaltuutettujen päätöksellä.

Seinäjoki kasvoi sitä myötä yli 62 000 asukkaan kunnaksi.

Mustasaaren valtuustosalissa kuntaliitoksen kannattaja ottikin esille sen vakavan tosiasian, että tätä menoa Seinäjoesta tulee alueen pääkaupunki.

Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät 2013 vapaaehtoisesti yhdeksi suureksi kaupungiksi. Yhdistymisen ehtona oli uuden kaupungin perustaminen, ei perinteinen kuntaliitos. Oulun mallin menestyksen ytimeksi on nostettu vapaaehtoisuus.

Kuntaliitokset suomenkielisessä Suupohjassa ja ruotsinkielisessä Syd-Österbottenissa voisivat olla seudun kriisikunnille oikea suunta. Teuva on tunnustellut aikoinaan Närpiötä kaverikseen. Jos Kauhajoki lähtisi mukaan tunnusteluihin, saataisiin Kasitien molemmin puolin vehreämpi tulevaisuus.

On käsittämätöntä, että vielä vuonna 2017 Mustasaaressa kuntaliitosta Vaasan kanssa pidetään täysin älyttömänä, kuten Per-Henrik Lithén (r.) asian ilmaisi. Liitosvastaisuuden kärkinimenä tunnettu Michael Luther (r.) ei nähnyt neuvotteluille mitään syytä, koska kuntaliitokselle ei ole hänen mielestään mitään taloudellisesti tai toiminnallisesti perusteltuja syitä.

Kuntaliitos on kunnille aina strateginen valinta, jossa katse suunnataan tulevaisuuden kehittämiseen eikä menneessä märehtimiseen. Kuntaliitos tekisi Vaasan seudusta osan isompaa kokonaisuutta, jonka vaikutukset näkyisivät euroina valtakunnallisessa päätöksenteossa.

KATARIINA PAAJASTE

Kommentoi