Pääkirjoitus: Täystyöllisyys on uljas tavoite sitkeään ongelmaan

Taloustieteilijät ovat puhuneet. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n hallinnoiman ekonomistiryhmäkyselyn mukaan Suomen työttömyyden luonnollinen taso on noin kuusi prosenttia. Jos sen alle mennään, kiihtyy palkkainflaatio. Se tarkoittaa sitä, että palkat alkavat nousta ja karkaavat käsistä. Tämän jälkeen alkaa taas työttömyyskierre, kun suomalaiset tuotteet kallistuvat maailmalla.

Palkkainflaation kiihtymistä tietyn työttömyysasteen alapuolella pidetään taloustieteellisenä faktana. Se ei tarkoita sitä, etteikö kaikkien pitäminen mukana tulisi olla Suomen kokoisen pienen maan tavoitteena.

Ketään ei pidä jättää työelämän ulkopuolelle vain siksi, että palkat saattavat lähteä nousuun, jos kaikilla työkykyisillä on töitä. Ja toisaalta: työhön on ryhdyttävä, jos työkykyä on.

Työllisyyden kohentamista voi pitää isänmaallisena tehtävänä siksikin, että työkykyinen väestö vähenee huolestuttavaa vauhtia. Suomessa syntyy nyt historiallisen vähän lapsia.

Myös työnantajien on katsottava peiliin: Tuskinpa nuorten lisääntymishalut vahvistuvat, jos yhteiskunnalliseksi linjaksi valitaan se, että osan porukasta sopiikin kituuttaa työttömyyskorvauksella, jotta yrityksillä riittää työvoimareserviä. Ekonomistien näkemystä ei siis pidä purematta niellä.

Työelämässä on pidettävä mukana kaikenikäiset: nuoret, ikääntyneet ja keski-ikäiset. Tavoitteena on oltava täystyöllisyys, vaikka se käytännössä mahdotonta olisikin. Korkea tavoite takaa parhaan lopputuloksen.

Työnantajilla on monia erityisiä keinoja palkkamiseen. Valtio tukee työnantajaa 50 prosentilla palkkakuluista, jos hän ottaa kaksi vuotta työttömänä olleen 60 vuotta täyttäneen toistaiseksi töihin. Samanikäisen vuoden työttömänä olleen palkasta valtio maksaa 40 prosenttia, jos työsuhde solmitaan toistaiseksi.

Ikääntyneiden lisäksi muita hankalasti työllistyviä ryhmiä ovat maahanmuuttajat. Myös nuorisotyöttömyys on suurta, mutta nuorten työttömyysjaksot jäävät yleensä lyhyemmiksi kuin ikääntyneiden.

Työelämän suuri pulma on kohtaanto-ongelma. Sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä on paljon, mutta ne eivät kohtaa. Työttömät työnhakijat eivät sovellu tarjolla olevien töiden tekijöiksi, ja toisaalta suomalaisten muuttohalukkuus työn perässä on eri syistä nihkeää.

Teknologiateollisuus kertoo tarvitsevansa muutaman vuoden sisällä 53 000 osaajaa alalleen. Tekijäpulaa on erityisesti Länsi-Suomessa, työtä riittää myös Pohjanmaalla. Työvoimapula hillitsee jo Suomen kasvua.

Ratkaisuksi tarjotaan koulutuksen uudistamista monin eri tavoin. Se on aivan oikein. Koulutuspolkua teknologiateollisuuden töihin pitää tarjota myös työttömyyskortistossa oleville ja muillekin kuin nuorille. Räätälöidyille, oppisopimusta muistuttaville ratkaisuille on Suomessa yhä enemmän tarvetta.

Terhi Ekola

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Wärtsilällä on nyt vauhti päällä, tilauksia riittää ja Rolls-Roycen osto kiinnostaa

  • Pääkirjoitus: Pohjanmaa kuuluu Suomen kärkikastiin, mutta viime vuosien suunta huolestuttaa