Pääkirjoitus: Suomen maaseudun tyhjeneminen vie keskustan kohti taistelua selviämisestä

Koko maan pitäminen asuttuna on ollut keskustan iskulause vuosikymmeniä. Kaupungistuminen näyttää silti etenevän liki vastustamatonta tahtia. Pohjoismaisen aluekehityksen tutkimuskeskuksen Nordregion koostama muuttoliikeselvitys 2010-2016 paljastaa tämän tylyllä tavalla.

Kun muualla Pohjoismaissa maaseudun väki lisääntyy, Suomessa se vähenee. Iso rakennemuutos tapahtui Pohjoismaissa jo vuosikymmeniä sitten, ja nyt voi virta viedä toisinkinpäin – kaupungista maalle.

Suomen muuttotappioalueita ovat Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa. Keskusta on valtapuolue viidessä muuttotappiomaakunnasta seitsemästä.

Keskustaa ei mairittele, että maaltamuuton kanssa rimpuileva Suomi on ainut maa, jossa maaseudun puolue käyttää suurinta poliittista valtaa.

Keskustassa on odotettavissa kovaa kipuilua. Esimakua nähtiin kuntavaaleissa, joissa keskusta keräsi 17,5 prosentin kannatuksen. Tulos oli keskustalle huonoin peräti 64 vuoteen.

Vuonna 1953 keskusta oli kunnallisvaalien kolmas 16 prosentin ääniosuudella. Edellä olivat SDP (25,5 prosenttia) ja laitavasemmistolainen SKDL (23,1 prosenttia). Kokoomus ylsi vain 7,6 prosentin kannatukseen.

Läpilyönnistä Helsingissä on tullut keskustalle liki mahdoton tehtävä, vaikka muuttoliikkeen trendin vuoksi se on kaikille puolueille tärkeämpää kuin koskaan. Nyt keskusta sai Helsingissä 2,8 prosenttia äänistä.

Pelastusrenkaaksi keskusta on onnistunut puhaltamaan unelmansa maakuntahallinnon. Kuntaliitto teki kuntavaalien pohjalta selvityksen, jonka mukaan keskusta käyttäisi isännän ääntä yhdeksässä maakunnassa 18:sta. SDP olisi suurin puolue viidessä maakunnassa, kokoomus kahdessa ja RKP yhdessä, Pohjanmaalla.

Ei ole ihme, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli kaataa koko hallituksen, jos kokoomus ei olisi suostunut keskustan puoluehallituksen määrittelemään maakuntahallintoon.

Keskustalle on perinteisesti ollut vaikeaa olla ideologisesti lähellä olevan kokoomuksen kanssa hallituksessa. Sen koki pääministeri Esko Aho, jonka johtamana keskusta kärsi rökäletappion 1995 eduskuntavaaleissa.

Takana olivat laman kipeät säästöt ja liittyminen Euroopan unioniin. Puolue hävisi 11 eduskuntapaikkaa, kun hallituskumppani kokoomus selvisi yhden paikan menetyksellä.

Vaikea päätös oli myös Matti Vanhasella, joka jätti toisen kautensa pääministerinä kesken. Mari Kiviniemen johdolla keskustan kannatus vajosi 15,8 prosenttiin 2011 vaaleissa.

Keskustan nostaminen vaalirahaskandaalin jäljiltä oli pääministeri Sipilältä vankka työnäyte. Se osoitti myös puolueelta todellista sitkeyttä. Silmissä kiihtyvä maaseudun rakennemuutos on silti keskustalle päivänpoliittisia jupakoita huomattavasti viheliäisempi vastustaja. TONI VILJANMAA

Kommentoi