Pääkirjoitus: Pula osaavasta työvoimasta vaatii ponnisteluita yrityksiltä ja oppilaitoksilta

Pula osaavasta työvoimasta jäytää niin sanottuja perinteisiä aloja.

Kone- ja metalliala eivät kiinnosta nuoria, vaikka työllistymismahdollisuudet olisivat hyvät.

Nuoret pitävät aloja vanhanaikaisina ja raskaina. Yhä useampi nuori on myös vieraantunut käsillä tehtävästä työstä.

Eniten tilanteesta kärsivät rakennus-, kone- ja metallialan yritykset, joissa työvoimapula nähdään jo selkeänä kasvun jarruna.

Osaajapulasta kärsivien yritysten määrä on kasvanut pelkästään Pohjanmaan kauppakamarin alueella 13 prosenttia kuluneen vuoden aikana.

Tilanne on kriittisin rakennusalan yrityksissä, joista peräti 60 prosenttia kärsii ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta (Business panel 11/2017).

Alojen pk-yritysten työvoimatarpeet ja ammatillisten oppilaitosten tarjoama koulutus eivät ole enää kohdanneet tarpeeksi tehokkaasti. Hakijoiden vähetessä oppilaitokset toivovat työelämältä avauksia. Koulut toivovat yrityksiltä aktiivisempaa otetta yhteistyöhön.

Yritykset taas kokevat, että ammatillinen opetus laahaa perässä. Esimerkiksi metallialan koulutuksen painoalueita haluttaisiin viilata vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin. Työharjoitteluun tulevalla nuorella ei ole sitä osaamista, mitä esimerkiksi koneistuksessa tarvitaan.

Useat kone- ja metallialan yritykset ovat ratkaisseet työvoimapulan kouluttamalla itse työntekijöitään omiin erikoistarpeisiin. Näin on tehty esimerkiksi Kauhavalla, missä on lukuisia kone- ja metallialan pk-yrityksiä. Työharjoitteluun tulevan nuoren tietotaito testataan ja oppiminen räätälöidään vastaamaan yrityksen todellisia tarpeita. Näin myös nuoren työllistymismahdollisuudet kasvavat.

Kauhavalla pula osaajista nähdään yritysten kasvun esteenä. Kaupunki on yrittänyt houkutella työntekijöitä metalli-, muovi ja elintarviketeollisuuteen näyttävällä markkinointikampanjalla, joka on toteutettu ympäri Suomea.

Kauhava hakee ratkaisuja myös yhteistyöllä Vaasan kanssa. Aloite kaupunkien yritysten yhteistyön tiivistämiseksi on tullut kauhavalaisyrityksiltä. Vaasa näkee yli maakuntarajojen tapahtuvassa yhteistyössä paljon hyötyjä.

Yhteistyön tiivistäminen yritysten ja toisen asteen ammatillisten koulujen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on ratkaiseva tekijä, jotta työvoimapulasta päästään eroon entisen Vaasan läänin alueella.

Vuoden alussa voimaan tullut amisreformi eli toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus vastaa omalta osaltaan yritysten työvoimapulaan.

Amisreformilla haetaan oppilaitoksiin joustavuutta reagoida yritysten nopeisiin työvoimatarpeisiin lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.

Oppilaitosten velvollisuutena on luoda jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jota päivitetään tutkinnon suorittamisen aikana. Oppiminen siirtyy yhä enemmän työpaikoille, jolloin yritykset pystyvät räätälöimään koulutusta selkeämmin omiin tarpeisiinsa.

KATARIINA PAAJASTE

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Huumeilla surulliset seuraukset, ongelmaan tartuttava pian

  • Pääkirjoitus: Väestökato vaatii viimein todellisia tekoja Vaasan houkuttavuuden lisäämiseksi

  • Pääkirjoitus: Pohjanmaalla riittää tarinoita

  • Pääkirjoitus: Jos pesäpallokenttä pitää Vaasassa siirtää, miljoonista tulee ottaa kaikki hyöty irti

  • Pääkirjoitus: Suomi saa liputtaa itseensä uskoneelle ja mahtavasti menestyneelle Virolle