Pääkirjoitus: Pohjanmaa kuuluu Suomen kärkikastiin, mutta viime vuosien suunta huolestuttaa

Suomen maakunnilla on mietinnän paikka. Ne eivät pärjää kilpailussa muiden Pohjoismaiden alueita vastaan, vaan vievät 13 viimeistä sijaa 74 pohjoismaisen alueen vertailussa. Pohjoismaiden neuvoston tuoreessa raportissa mittareina toimivat väestön rakenne, työvoima ja taloudellinen kehitys.

Vain viisi maakuntaa irrottautuu Pohjoismaiden pohjalta: Helsinki-Uusimaa on viides, joskin sekin häviää muille pääkaupungeille. Pirkanmaa on 33:s, Varsinais-Suomi 34:s ja Pohjanmaa sijalla 41.

Etelä-Pohjanmaa on listalla kolmanneksi viimeisenä takanaan vain Etelä-Savo ja Kainuu.

Riemun kiljahduksiin ei raportin perusteella ole aihetta myöskään rannikolla, vaikka Pohjanmaan työllisyysaste on lähimpänä pohjoismaista normaalia. Pohjanmaa pitää yhtä kyseenalaista kärkisijaa. Kaikista 74 alueesta juuri Pohjanmaa on menettänyt eniten asemiaan vuosina 2015–2017.

Pohjanmaa putosi 16 sijaa. Vuoden 2015 tilastossa maakunta oli 25:s ja nyt se on sijalla 41. Viisi eniten asemiaan menettänyttä aluetta olivat Pohjanmaan lisäksi Norjan kaivosalue Buskerud sekä kalastusteollisuudesta tunnettu Vestfold. Molemmat sijaitsevat pääkaupunki Oslon liepeillä.

Kolmantena menettäjien tilastossa on Länsi-Agderin lääni Etelä-Norjassa. Neljänneksi ja viidenneksi eniten putosivat Tampere-vetoinen Pirkanmaa ja Hämeenlinnan ympäristön Kanta-Häme.

Pohjanmaan pudotukseen on loogisia syitä. Vientiteollisuuden Pohjanmaa reagoi herkästi maailmantalouden kysynnän vaihteluihin. Vaasan seudulla isot pörssiyhtiöt työllistävät tuhansia, joten jos myynti vähäkin köhii, koko maakunta yskii.

Pörssiyritysten investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat olleet viime vuosina hieman vaatimattomampia. Vaasan seutu on kärsinyt myös yllättävästä muuttotappiosta. Myös alueellisesti tärkeä turkisvienti on takkuillut. Vuonna 2016 turkisviennin arvo puolittui vuoden 2015 reilusta 610 miljoonasta eurosta. Venäjän ja Kiinan talouksien ongelmat heijastuivat turkisten menekkiin.

Etelä-Pohjanmaalla meno on tasaisempaa, joskin maakunnan sijoittuminen sijalle 72 antaa aihetta hyvin kriittiseen tarkasteluun.

Suomi ei esiinny edukseen raportissa kovinkaan monessa kohdassa, mutta koulutuksessa muut Pohjoismaat jäävät taakse. Koulutuksesta tulee pitää tarkkaa huolta, sillä myös siinä suunta näyttää alaspäin.

Pohjanmaa on Suomen kärjessä monella mittarilla. Lohduttautua voi silläkin, että sijoitustaan tuntuvasti pudottanut Länsi-Agderin lääni on sekin varsin dynaaminen seutu Norjassa.

Laivateollisuudesta ja turismista elävä Länsi-Agder muistuttaa Pohjanmaata siinä, että sieltä on lähtenyt paljon siirtolaisia Yhdysvaltoihin ja siteet Atlantin taakse ovat tiiviit, mikä näkyy vaikkapa runsaissa ulkomaisissa investoinneissa.

Raportista huolimatta on huomattava, että Suomen talouden vire on kohentunut viimeisen puolen vuoden aikana. Kansantalous kasvaa tällä hetkellä Pohjoismaista nopeimmin. Pohjoismaiden neuvoston raportti kertoo lähihistoriasta, jossa Suomen talouden käänne ei vielä kunnolla näy. Myös Vaasan seudun isojen yritysten tilinpäätökset kertovat tilanteen selvästä parantumisesta.

Väestönkasvu keskittyy Suomessa yhä selvemmin kasvukäytävälle Helsingistä Vaasaan. Ruotsissa myös Uumajan seutu eli Västerbotten vetää. Sen sijoitus raportissa on 35:s. Kartalta näyttää siltä, että liikenneyhteyksien edistäminen Helsingistä Vaasaan ja täältä eteenpäin Uumajaan olisi Suomelta varsin kannattava sijoitus tulevaisuuteen.

TONI VILJANMAA

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Vanhan Vaasan sairaala näyttää hyvää esimerkkiä, vaikka osin lain sanelemana

  • Pääkirjoitus: Huumeilla surulliset seuraukset, ongelmaan tartuttava pian

  • Pääkirjoitus: Susien pyyntilupia tarvitaan, mutta vain vahvoin perustein