Pääkirjoitus: Pohjalaisten tulee koota voimansa, jotta korkeakoulut pärjäisivät kilpailussa

Pohjalainen korkeakoulutus on tärkeimmässä vaiheessaan vuosikymmeniin.

Valtionrahoitus kiristyy ja kilpailu kovenee. Koulut taistelevat niin tiukasti keskenään, että yhteistyön rakentaminen näyttää vaikealta. Vaasan kauppakorkeakoulu eli yliopisto aloitti toimintansa 50 vuotta sitten yhteispohjalaisena ponnistuksena. Nyt kyräily valtaa alaa.

Vaikeuskerrointa lisää talouden kasvu ja koulutetun työvoiman tarve. Ongelman pitäisi olla suotuisa. Myös Vaasan seudulla vientiyritysten tilauskirjat täyttyvät hyvään tahtiin.

Pula osaavista tekijöistä voi kuitenkin jarruttaa alueita. Jos esimerkiksi tekniikan koulutuspaikkoja ei saada tarpeeksi Vaasan seudulle, kärsijöiksi joutuvat lopulta koulu, yritykset, kaupunki ja ympäröivät pohjalaismaakunnat. Kysymys on kansallinen, koska työvoima palvelee Suomelle elintärkeää vientiteollisuutta.

Korkeakoulupolitiikka vastaa turhan jähmeästi vaihtuviin suhdanteisiin ja kysynnän muutoksiin. Tästä ovat kärsineet vahvasti kasvava Turun seutu ja nyt myös Vaasan seutu.

Vaasan ammattikorkeakoulun arvioiden mukaan talousalue tarvitsisi jopa 700 insinööriä, kun vuosittain heitä valmistuu 400. Koulutusmääriä pitäisi nostaa puolitoistakertaisiksi.

Hallitus päätti lisätä opiskelupaikkoja ja rahoitusta Lounais-Suomeen. Tarkoitus on vastata kysyntään erityisesti laivanrakennusalalla ja kone- ja metallialalla. Tällaista täsmäiskua tarvitaan myös Pohjanmaan vientiteollisuuden hyvän vireen takeeksi.

Ykkössijalla korkeakouluissa on nyt rahoitus. Vaasan ammattikorkeakoulu avasi rahoituskierroksensa yliopiston jälkeen tammikuun lopussa. Nyt koululla on kasassa rahoituslupauksia parinsadantuhannen euron edestä. Tavoitteena on 700 000 euroa. Valtio varasi ammattikorkeakoulujen pääomitukseen 24 miljoonaa euroa.

Opetusministeriön rahaa ei voi käyttää suoraan koulun toimintaan, vaan koulu käyttää pääomasta kertyvän tuoton. Alkupääoma pitää pystyä palauttamaan takaisin valtiolle. Miljoonan euron sijoituksesta koulu hyötyy noin 50 000 euroa eli yhden opettajan vuosipalkan verran (Pohjalainen 18.1.).

Raha tukee pohjalaista yrittäjyyttä. Yritysten ja koulujen yhteistyöstä on tullut erityisen pohjalainen käytäntö koulutuksessa. Näin käytännönläheisen toiminnan luulisi olevan myös valtiovallan suosiossa.

Ammattikorkeakoulujen katse kääntyy paitsi yrityksiin ja yksityisiin lahjoittajiin, erityisesti säätiöihin. Yritysten lahjoitukset ovat tavanmukaisesti pienempiä kuin säätiöiden.

Ruotsinkielisten opinahjojen rahoitus on juuri säätiöiden ansiosta ollut turvatummalla pohjalla kuin suomenkielisten koulujen. Tässä piilee ongelma Vaasan seudun kannalta. Tarpeellista ja uraauurtavaa yhteistyötä ei kielirajojen yli saada aikaan, kun ei aivan välttämättä tarvitse. Koulut jatkavat sirpaleisina verkostoina entisellään, vaikka tiiviimmällä yhteistyöllä saataisiin enemmän aikaiseksi koko Pohjanmaan hyväksi.

Pohjalaisen korkeakoulutuksen kannalta on elintärkeää, että Vaasa ja Seinäjoki tiivistävät välejään. Pohjalaiskaupunkien päätön kilpailu auttaa ennen muuta Etelä-Suomen suuria kaupunkeja pönkittämään omaansa.

Seinäjokea ymmärrettävästi kiinnostaa kiinnittyminen tiukemmin Tampereen fuusioyliopistoon. Näin Seinäjoki kuitenkin kääntäisi selkänsä pohjalaiselle yhteistyölle, jota se on alun perin ollut rakentamassa.

Jos kunnianhimoa riittää, pitkän aikavälin tähtäin yhteistyössä voisi olla monikielinen Pohjanmaan yliopisto. Pohjalaisten on parempi ottaa koulutuksessa isännän ote kuin kilpailla hyvän rengin asemasta.

Kommentoi