Pääkirjoitus: Kiusanteko ja vainoaminen vaativat järeitä vastatoimia

Tiistaina yli 80 päätoimittajaa julkaisi vahvan kannanoton. Siinä vaadittiin julkisuudessa toimivien ihmisten oikeusturvan parantamista.

– Me rohkeiden toimittajien esimiehet haluamme tukea heitä niin paljon kuin mahdollista. Härkösen tapaus on paljastanut, että vainoon ei ole oikein keinoja tarttua, emmekä halua hyväksyä Suomea, jossa tällainen kiusaaminen ja suoranainen vainoaminen voi jatkua, sanoi Lännen Median päätoimittaja Matti Posio. (Pohjalainen 10.4.)

Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköseen kohdistunut häirintä johti lopulta siihen, ettei hän voinut enää asua rauhassa kotikaupungissaan. Myös Härkösen lapset joutuivat välillisesti kärsimään häiriköinnistä.

Kuten päätoimittajien kannanotossakin todetaan, vainoaminen ja häiriköinti ei kohdistu pelkästään toimittajiin, vaan muihinkin avoimesti julkisuudessa toimiviin ihmisiin. Julkisuuden henkilöitä vainoavat ja häiriköivät tuntevat tarvetta alistaa ja vaientaa toinen ihminen, ja siksi vaikeneminen ei voi olla vaihtoehto.

Netin vihapuheesta ei ole päästy eroon, vaikka asiasta on käyty julkista keskustelua jo vuosia. Vielä muutama vuosi sitten vihapuhetta käytiin paljolti anonyymina keskustelupalstoilla tai nimimerkkien suojissa, ja henkilöihin kohdistuva vihapuhe saattoi jäädä piiloon suurelta yleisöltä.

Yleinen uskomus oli, että kun sivustot ja sanomalehdet alkavat vaatia kirjautumista, vihapuhe vähenee. Ajateltiin, ettei omalla nimellä kehdata sanoa mitä tahansa.

Valitettavasti uskomus oli väärä. Vihapuhetta suolletaan verkossa nykyään paitsi anonyymina, myös omalla nimellä. Sosiaalisen median sovelluksissa vihapuheella voidaan tähdätä suoraan kohteeseen. Ikävä lisäilmiö on, että vihapuhe ei jää pelkästään verkkoon ja sosiaaliseen mediaan.

Toimittajien tapauksissa kiusaaminen on kohdistunut naisiin ja kiusaajat ovat olleet miehiä. Tämä heijastaa ikävästi naisvihaa, jonka toivoisi jo olevan menneisyyteen jäänyt ilmiö. On häpeällistä, että Suomen kaltaisessa näennäisesti tasa-arvoisessa maassa on yhä ihmisiä, joiden mielestä julkisessa ammatissa toimiva nainen on kauhistus.

Rebekka Härkösen tapauksessa valtakunnansyyttäjä katsoi, ettei erittäin tärkeä yleinen etu vaatinut syytteen nostamista. Ainoa keino muuttaa asioita ja saada julkisissa ammateissa olevien vainoaminen loppumaan näyttääkin olevan lainsäädännön muuttaminen.

Laura Annila

Kommentoi