Pääkirjoitus: Jättimarketit ja verkkokauppa ajavat keskustan kivijalkaliikkeet ahtaalle

Vaasan keskustasta katoavat kivijalkaliikkeet toinen toisensa perään. Ilmiö on tuttu monessa Suomen kaupungissa.

Kauppa loppuu, koska asiakkaita ei ole riittävästi. Suurimmassa ahdingossa ovat juuri erikoisliikkeet, koska pienten ja keskisuurten kaupunkien ostovoima on riittämätön.

Mikäli kaupunkien keskustat halutaan pitää elinvoimaisina ja yrittäjät leivänsyrjässään kiinni, kivijalkaliikkeiden ovien pitäisi aueta tiuhempaan tahtiin. Jokainen tietää lopputuloksen, jos kauppahallista haetaan joskus joulukala ja kultaliikkeestä vihkisormukset.

Keskustan liike-elämän näivettyminen kertoo muuttuneesta kuluttajakäyttäytymisestä. Erikoisliikkeiden ammattitaitoa asiakaspalvelijoina arvostetaan, mutta jättimarkettien ja erityisesti verkkokaupan kampanjat, ostamisen helppous ja rajattomat valikoimat houkuttelevat kuluttajia. Vaasassa keskustan yrittäjät kilpailevat muun muassa Kivihaan ostoskeskusten ja hypermarkettien kanssa. Väljät ja ilmaiset parkkipaikat sekä ostamisen helppous on kaupungin laidoille nousseiden ostosparatiisien valttikortteja. Kiireinen elämänrytmi saa yhä useamman kuluttajan hankkimaan elintarvikkeet ja esimerkiksi vaatteet sekä kengät saman katon alta.

Hypermarketit ovat tarttuneet ilmiöön ja onnistuneet nostamaan asemiaan tuomalla valikoimiinsa uusia brändejä. Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n tutkimuksen mukaan Prisma on Suomessa toiseksi yleisin vaatteiden ostopaikka ruotsalaisen vaateketjun jälkeen.

Suomalaiset ovat innokkaita hankkimaan vaatteita myös kirpputoreilta, jotka ovatkin vallanneet useita keskustojen tyhjilleen jääneitä liiketiloja myös Vaasassa.

Myös ravintola-ala on herännyt keskustojen tyhjenemiseen. Valtakunnalliset ravintolaketjut ovat laajentaneet syksyn mittaan Vaasaan ja luoneet uusia konsepteja houkutellaakseen uusia asiakasryhmiä.

Kivijalkayrittäjä kilpailee myös globaalin verkkokaupan kanssa. Viime vuonna suomalaiset klikkasivat verkosta tavaroita 5,2 miljardilla eurolla. Tästä 72 prosenttia kilahti ulkomaalaisille verkkokaupoille (Talouselämä 17.11.).

Verkkokauppa ei ole kuitenkaan pienyrittäjälle pelkkä uhka vaan oiva mahdollisuus, johon vain harmillisen harva kivijalkayrittäjä on tarttunut.

Verkkokaupan pyörittäminen vaatii yrittäjältä investointeja ja digiosaamista.

Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan yrittäjät ovat vihdoin kunnostautuneet digiosaamisessaan. Ryhtiliike olisi kuitenkin pitänyt tapahtua jo vuosikymmen sitten. Sosiaalisen median merkitys markkinonnissa on tullut tutuksi, mutta vielä muutama vuosi sitten yksinyrittäjiä piti patistella jopa kotisivujen tekoon.

Oma verkkokauppa on kasvuhaluisen kivijalkaliikkeen mahdollisuus kasvattaa myyntiä ja houkutella asiakkaita liikkeeseen esimerkiksi noutopalvelun avulla.

Asiakas voi tehdä ostoksen verkossa ja hakea tuotteen kivijalkaliikkeestä. Tämä olisi yrittäjälle lisämyynnin paikka ja asiakkaalle mahdollisuus saada asiakaspalvelua kasvotusten.

KATARIINA PAAJASTE

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Vaasan rantamaiseman kehittäminen voi saada tänään historiallisen sysäyksen

  • Pääkirjoitus: Vaasan ydintä vahvistettava

  • Pääkirjoitus: Facebookin alusta vuotaa ja syö jätin luottamusta

  • Pääkirjoitus: Wasa Stationin toteutuksessa täytyy ottaa huomioon huoli keskustan vetovoimasta

  • Pääkirjoitus: Egot tarvitsevat vahvan liikkeen taakseen