Nolo kuva Ruotsin puolustusvalmiudesta

Kansan käsitys Ruotsin puolustusvalmiudesta ei suoraan sanoen ole ollut Suomessa pitkiin aikoihin kovin mairitteleva. Siksi tuskin kukaan yllättyi kovin pahanpäiväisesti uutisesta, jonka mukaan venäläiset pommittajat ja hävittäjät saivat lentää kohti ruotsalaisia sotilaskohteita ihan rauhassa pitkänperjantain yönä. Ruotsalaiset eivät saaneet omia koneitaan lainkaan ilmaan tunnistuslennoille, koska koneet eivät olleet lähtövalmiudessa.

Kokonaan ilman huomiota venäläisten hyökkäysharjoitus ei kuitenkaan jäänyt, vaikka se ei ruotsalaisia kiinnostanutkaan.

Natoa venäläiskoneiden oudot kaartelut kiinnostivat niin paljon, että puolustusliiton koneet hoitivat tunnistukset Liettuasta.

Venäläiskoneet lensivät kohti Tukholmaa ja aina Gotlannin pohjoispuolelle Gotska Sandön tuntumaan.

Ruotsissa saatiin taas uutta sytykettä maan puolustuskykyä arvioineeseen keskusteluun, joka on käynyt vilkkaana jo jonkin aikaa.

Hyvässä muistissa on Ruotsin puolustusvoimien komentajan arvio, jonka mukaan maa kykenisi tosipaikan tullen puolustautumaan viikon verran.

Ruotsalainen kenraali evp. ja tutkija kuvasi maan puolustusvalmiutta MTV3:n uutisissa sanomalla, että valmius niin sotilaallisesti kuin siviilipuolellakin on heikoimmillaan juhannuksena.

Silloin ihmiset syövät silliä ja juovat snapseja mökeillään, tutkija virnisti.

Tapaus osoittaa, että ruotsalaisen ja suomalaisen ilmapuolustuksen valmiudella on suuri ero. Toisin kuin Suomi naapuri ei pidä yllä jatkuvaa lähtövalmiutta.

Tilanne on erikoinen, kun tiedetään, että Ruotsin puolustusbudjetti on vuodessa viitisen miljardia euroa eli paljon muhkeampi kuin Suomessa.

Erikoisena on pidetty myös Ruotsin kokeneen ulkoministerin Carl Bildtin arviota, jonka mukaan kaikkeen ei ole tarpeen aina reagoida.

Suomessa ulkoministeriltä tuskin siedettäisiin tuollaisia lausuntoja.

Ruotsalaisten asenteen taustalla voi nähdä kylmän sodan asetelmat. Ruotsin on kuvailtu olleen silloin ainakin Naton "kaksikolmasosajäsen".

Sama ajatus elää varmasti naapurissa edelleen.

Suomessa Nato-keskustelua on käyty pitkään, ja tämä tapaus on saanut aikaan vauhtia Ruotsissakin.

Ne äänenpainot ovat lisääntyneet, joiden mukaan Ruotsin oma puolustuskyky on hatara ja vaatisi tuekseen jäsenyyden puolustusliitossa.

Suomen asema ja ajatukset ovat terveemmällä pohjalla. Yksimielisyys on laajaa siitä, että oman maan puolustuskyvystä ja Puolustusvoimien tasosta on pidettävä hyvä huoli.

Oma kysymyksensä on sitten se, pystyykö Suomi itse takaamaan riittävän iskukykyisen ja uskottavan puolustuksen.

Monien mielestä juuri jäsenyys Natossa olisi olennainen lisävahvistus turvallisuuspoliittiseen asemaan.

Selvä enemmistö kuitenkin luottaa edelleen pelkkään Nato-optioon.