Niinistöstä tuli koko kansan presidentti

Torstaina Sauli Niinistöstä tuli Suomen 12. presidentti. Niinistön valinta toi presidenttiyden kokoomuslaiselle 56 vuoden jälkeen ja katkaisi 30 vuotta jatkuneen sosialidemokraattisten presidenttien ajan. Vuosia presidenttigallupien suosikkina ollut Niinistö aloitti tehtävänsä hoitamisen heti. Presidentin linnassa diplomaattikuntaa tervehtiessään hän muistutti, että Suomi tarvitsee syksyllä tukea päästäkseen YK:n turvaneuvoston jäseneksi kahdeksi seuraavaksi vuodeksi.

YK ja Euroopan ulkopuoliset asiat ovat yhä presidentin ominta aluetta. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyys nostaisi Suomen heti neuvotteluihin, joissa pitää olla EU:n jäsenenä neuvottelemassa asioista Venäjän rinnalla. Presidentti on torstaina voimaanastuneen perustuslakimuutoksen jälkeenkin edelleen myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Eduskunnassa pitämässään virkaanastujaispuheessaan Niinistö antoi tukensa puolustusvoimissa suunniteltaville säästöille.

Suomen on yhä enemmän luotava kauppasuhteita kehittyviin maihin. Niinistö muistutti, että ennen niin köyhä Kiina rahoittaa nyt velkaantuneita länsimaita. Elinkeinoelämä saa varmasti presidentiltä apua kaupallistenkin ovien avaamisessa. Presidentti Tarja Halosen valtiovierailuilla on toki ollut mukana kauppavaltuuskuntia, mutta Niinistö toivottavasti pystyy uusin voimin auttamaan kauppasuhteiden luomisessa.

Tarvetta erilaisille avauksille on, sillä viime vuonna ensimmäistä kertaa Suomen vienti oli pari miljardia euroa tuontia pienempää. Suomi velkaantuminen pitäisi saada lähivuosina loppumaan.

Suomen ulkopoliittisissa suhteissa Venäjä on Niinistön mukaan edelleen järjestyksessä ensimmäinen, mutta samalla hän myös nosti esille sen, että myös viime vuosina liian vähäisiksi arvioidut suhteet Yhdysvaltoihin ovat tärkeitä.

Niinistö arvioi maailman kansoista tuhannesosan kokoisen Suomen tarvitsevan yhä enemmän kansainvälistymistä ja myös hyvää koulutusta. Niinistö luottaa suomalaisten työteliäisyyteen. Apuna kansainvälistymisessä ovat vakituisessa työssään uskollisesti puurtavat suomalaiset, mutta myös ne, jotka osaavat kyseenalaistaa asioita ja luoda näin työpaikkoja.

Niinistö käytti heti presidentin arvovaltaa ja vetosi suoraan jokaisen oikeudentuntoon. Hän korosti, että kaikkien velvollisuus on tehdä jotain omassa elinpiirissään olevan nuoren syrjäytymisen estämiseksi. Niinistö muistutti, että välittämistä ei voi ulkoistaa.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja, keskustalainen Seppo Kääriäinen arvioi Niinistöstä tulevan hyvän presidentin, koska tämä on niin kauan ollut oman tiensä kulkija. Koko kansan presidenttiyttä ennakoi myös se, että Kääriäinen luokitteli Niinistön virkaanastujaispuheen Snellmanin-Paasikiven-Kekkosen -linjan suuntaiseksi.

Suomen menestystarinan jatkamiseksi tarvitaan yksimielisyyttä ja ainakin torstaina näytti siltä, että Niinistöllä on hyvät mahdollisuudet tämän tavoitteen edistämiseen.