Kaatosateet iskevät maanviljelijöihin keskellä huolia kannattavuudesta

Pitkään jatkuneen märän kauden jälkeen yltyneet kaatosateet pistävät pohjalaisen maanviljelijän mietteliääksi.

Viikonloppuna vettä tuli taivaan täydeltä niin, että viljapellot suorastaan uivat. Tämä tapahtuu juuri, kun käsillä on yksi maanviljelijän vuoden kohokohdista - sadonkorjuuaika.

Viime päivien sademäärät ovat huimia Pohjanmaalla sekä erityisesti Suupohjassa ja Kyrönmaalla. Vaasassa vettä tuli yli 50 millimetriä, Seinäjoella 53 ja Teuvalla peräti 75 millimetriä. Isossakyrössä oli sadetta kertynyt vuorokauden aikana paikoin jopa 80 millimetriä.

Joissa virtaus ylittää jo kevättulvien rajat. Kyrönjoen alaosalla virtaama oli tiistai-aamupäivällä yli 320 kuutiometriä sekunnissa, kun keskimääräinen kevättulvavirtaama on noin 300 kuutiometriä sekunnissa.

Närpiönjoki virtasi tiistai-aamuna laajimmillaan noin 170 kuutiometriä sekunnissa. Tällainen vesivirtaus on nähty Närpiönjoen tulvissa noin kerran 15 vuodessa. Luontoäiti kastelee Pohjanmaata nyt tosissaan.

Viljapellot kylpevät vedessä. Elokuiset kaatosateet tulevat märän kesän päätteeksi. Jo heinäkuussa vettä tuli paikallisesti enimmillään jopa 100 millimetriä päivässä.

Ongelmana on se, että vilja lakoaa kaatosateen voimasta. Se tekee viljan puinnin vaikeaksi ja kuivaamisen kalliiksi. Sateet ovat rummuttaneet peltoja niin voimakkaasti, että sekin alkaa pian olla kyseenalaista, voiko puimakonetta viedä peltoon vai uppoaako kone sinne.

Viljanviljelijöiden lisäksi perunanviljelijät ovat sateiden kanssa lujilla. Perunat mätänevät pahimmillaan peltoon. Lisäksi suositun ruokakasvin lehvästöä jäytävä perunarutto tuhoaa satoa.

Tässä lehdessä haastatellun isokyröläisen Vaismaan viljelijäpariskunnan puheista heijastuu kaikesta huolimatta optimismi: yleensä ne poutapäivät vielä tulevat, ja toisaalta syyskuu on usein elokuuta parempi. Puintiaikaa on vielä syyskuun loppuun asti, joten nyt sadonkorjuu vasta alkaa.

Toiveikkuutta tarvitaan maanviljelyksessä, sillä viljan hinnat ovat pudonneet tuntuvasti viime vuodesta. Sateessa likoavan viljan laatu, määrä ja kuivauskustannukset vaikuttavat kaikki tilojen talouteen ja nostavat maatalouden kustannuksia.

Myös ulkopoliittinen tilanne vaikuttaa, sillä Venäjän vastapakotteet heikentävät osaltaan maatalouden kannattavuutta.

Onneksi viljaa sentään riittää, joten ruokapöydässä voi nauttia yhä kotimaisista viljatuotteista. Vaikeudet tietäen kuluttajan kannattaa suosia kotimaisuutta entistä pontevammin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus kokoontuu budjettiriiheensä ensi viikolla. Hallitus keskustelee myös siitä, kuinka tulisi edetä maatalouden tilanteen kohentamiseksi.

Lisää velkaa ottavassa Suomessa moni vaatii lisää, ja säästää pitäisi.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) 2017 budjettiesitys ei kovin paljon maatalouden tilannetta helpota, vaikka Orpo toimi maa- ja metsätalousministerinä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa 2014–2015.

On ymmärrettävää, että maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestö MTK vaatii maataloudelle kriisitukea vuoden 2016 lisäbudjetissa.

Huhtikuisessa kehysbudjetissa hallitus osoitti maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen vajaat seitsemän miljoonaa euroa vuosina 2017 ja 2018 ja luonnonhaittakorvauksiin 20 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Näistä rahoista hallituksen on syytä pitää kiinni. Maanviljelijöitä kannattaa nyt kuulla ahdingossaan.

Kommentoi