Iskujen vaikutukset tuntuvat vielä

Syyskuun 11. päivän terrori-iskut Yhdysvaltoihin kymmenen vuotta sitten tuntuivat tapahtuessaan vähintään kolmannen maailmansodan alulta. Vaikka yksi kohteista jäi saavuttamatta, iskut World Trade Centerin torneihin, puolustusministeriöön ja valkoiseen taloon oli suunniteltu tarkoin. Yhdysvalloissa oli varauduttu siihen, että uhka maata kohtaan tulee ulkoapäin, ei sisältä ja tavallisista matkustajakoneista.

Kolme tuhatta ihmisuhria vaatineiden iskujen välittömät taloudelliset vaikutukset jäivät lopulta vähäisiksi, vaikka alussa luultiin toisin.

Pari vuotta sitten julkaistun analyysin mukaan isku leikkasi Yhdysvaltain bruttokansantuotteen kasvua puoli prosenttiyksikköä ja lisäsi työttömyyttä prosentin kymmenyksellä. Syksyn 2001 analyyseissa iskujen tulkittiin vieneen Yhdysvaltain talouden taantumaan. Myöhemmin tätäkin väitettä on lievennetty korostamalla, että maa oli teknokuplan puhkeamisen jäljiltä taantumassa jo iskua edeltäneenä keväänä.

Isku horjutti turvallisuuden tunnetta kaikkialla länsimaissa. Ymmärrettävää on se vimma, jolla vuosikymmenen aikana Yhdysvallat on etsinyt käsiinsä useimmat terroristijärjestö al-Qaidan johtajat. Nyt näyttää siltä, että hyvinkoulutettujen, rikkaiden ja läntiseen maailmaan vihamielisesti suhtautuvien arabien järjestö on hajautunut Arabian niemimaan ja Pohjois-Afrikan järjestöiksi. Terroristijärjestö ei ole 9/11-tapahtuman jälkeen pystynyt toteuttamaan uusia iskuja Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa terrori-iskuja on ollut.

Vielä ei voi varmasti sanoa, kannattiko Yhdysvaltojen iskun jälkeen kostoksi aloittaa sota ensin kuukauden kuluttua Afganistanissa ja sitten maaliskuussa 2003 Irakissa. Parin viikon sodiksi arvioidut hyökkäykset veivät vuosia, kymmeniä tuhansia uhreja sekä rahaa 900 miljardia euroa.

Sota terrorismia vastaan on tullut Yhdysvalloille kalliiksi. Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen selittää koko läntisen maailman rahakriisin Yhdysvaltojen velalla rahoitetusta sodasta.

Bill Clintonin aikaan Yhdysvaltojen budjetti oli 160 miljardia dollaria ylijäämäinen. Parissa sotavuodessa maalle kertyi velkaa 400 miljardia dollaria, koska sodan aikana maan valtionpankki piti korkotasoa alhaalla ja valtio kevensi kansalaisten verotusta.

Löysä raha nosti Yhdysvaltojen kiinteistöjen arvoja ja näin syntynyt kupla puhkesi vasta syksyllä 2008 finanssikriisissä. Yhdysvallat on velkaantunut Kiinalle ja öljynviejämaille niin pahoin, että maan luottoluokitusta laskettiin kuukausi sitten ensimmäisen kerran maan historiassa. Yhdysvaltojen kriisi on suureksi osaksi maan omaa syytä, mutta osa siitä on aiheutunut yhteisen länsimaisen kulttuurin puolustamisesta.

Helsingin Sanomien keräämä sadan suomalaisvaikuttajan joukko ei terrori-iskun sattuessa lähtisi Yhdysvaltain presidentin tavoin sotaan vaan valitsisi Norjan pääministerin Jens Stoltenbergin tavan korostaa rakkautta ja yhteisöllisyyttä terrori-iskun jälkeen.Tätä periaatetta soveltaen Yhdysvaltojen vaikeuksiin tulisi nyt suhtautua ymmärtävästi.