Huippuluokallakin voi saada nuhteita

Suomen luottoluokitus on pysynyt jopa yllättävän pitkään parhaalla kolmen A:n tasolla. Vaikka talouskriisi iski Suomeen jo vuonna 2008, ovat valtion luottoluokitukset pysyneet huipputasolla 90-luvun laman jälkimainingeista lähtien.

Vuosi sitten syksyllä Standard&Poor´s laski Suomen luokituksen kolmesta A:sta luokkaan AA+. Nyt laskusuuntaan ollaan menossa myös luottoluokittaja Moody´sin näkemyksissä. Kolmas suuri luokittaja Fitch on ilmoittanut Suomelle negatiivisen näkymän, mutta ei ole toistaiseksi aikeissa laskea luokitustaan parhaasta kolmesta A:sta.

Luottoluokittajien heikkenevä näkemys Suomen talouden kehityksestä ei ole mikään suuri yllätys. Se on paremminkin pettymys, koska Suomi ei ole pystynyt kääntämään kurssiaan halutulla tavalla. Moni pitää silti luokituksen laskua symbolisena, koska edelleen Suomea voi pitää luottoluokituksenkin perusteella hyvin maksukykyisenä.

Luottoluokituksella mitataan maksukykyä. Hyvän luottoluokituksen saava valtio tai yhtiö pystyy suurimmalla todennäköisyydellä maksamaan lainansa takaisin. Mitä alemmas luottoluokitus laskee, sitä suuremmaksi nousee myös maksukyvyttömyyden todennäköisyys. Alin luottoluokituksen taso viittaa lähestyvään konkurssiin. Laskeva luottoluokitus lisää lainojen riskiä, minkä seurauksena nousevat korot.

Positiivista asiassa on kuitenkin se, että luottoluokittajilta, EU:lta ja OECD:ltä löytyy luottoa Suomen hallituksen toimille. Esimerkiksi julkisen talouden alijäämän uskotaan tänä vuonna nousevan EU:ssa pidetyn kriittisen kolmen miinusprosentin yläpuolelle. Valtionvarainministeriö odottaa tänä vuonna alijäämäksi -2,9 prosenttia, kun EU-komissio kertoo torstaina julkistetussa raportissaan odottavansa Suomelle -2,8 prosentin alijäämää. Suunta on oikea ja sen tietävät myös luottoluokittajat.

Muistuttelua taloudenpidosta kuitenkin tulee. Viime viikolla OECD julkaisi Suomen tilanteesta pitkän raporttinsa, jossa OECD patisti Suomea huolehtimaan kilpailukyvystään ja varomaan julkisen talouden kestävyyden pettämistä.

Keinojakin OECD:llä oli ehdottaa. Ensimmäinen huoli on julkisen talouden kestävyys, mutta Suomen hallituksen esittämät toimenpiteet tuntuvat riittävän vakuuttavilta. Sen sijaan tuottavuusongelma vaatisi raportin mukaan Suomelta muutoksia lainsäädäntöön. Myös kasvava työttömyys kaipaisi sellaisia toimenpiteitä, joilla työn houkuttelevuutta parannettaisiin.

Erikoisen huomion OECD:n raportti tekee lasten kanssa kotona olevista vanhemmista. Raportti vaatii leikkauksia, jotta naiset olisivat kotona nykyistä lyhyemmän ajan. Erikoista tässä on se, että Suomessa naisten työllisyysaste on jo nyt eurooppalaisessa vertailussa korkea. Tilastokeskuksen mukaan Suomen luvut ovat huomattavasti suurempia kuin useissa muissa Euroopan valtioissa.

Tätä ei oteta useinkaan huomioon työaikojen pituuksien vertailussa. Esimerkiksi OECD:n omissa vertailuissa Suomi sijoittuu Euroopan lyhimpien työaikojen joukkoon. Työmarkkinoiden erilaisuus vain unohtuu siinäkin.

Kommentoi




  • Pääkirjoitus: Uusi laiva on tärkeä koko Suomen taloudelle