Avoin keskustelu tavoitteita muuttamatta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelutilaisuudessa Kultarannassa Suomen Nato-jäsenyyden vaihtoehdoista keskusteltiin aikaisempaa perusteellisemmin. Ihan suoraan Suomen Nato-jäsenyyttä ei vaadittu, mutta käsiäänestyksellä testattaessa näytti siltä, että ainakin puolet noin sadasta tilaisuuteen osallistuneesta kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä.

Nato-jäsenyyskeskustelun alustanut ministeri Jaakko Iloniemi muistutti, että Suomen nykyinen Nato-yhteistyö liittää Suomen muiden maiden mielestä Natoon, mutta käytännössä Suomella ei ole mitään sovittua turvaa Naton puolelta.

Iloniemen mielestä Suomen Nato-päätöksiä kiirehtii se, että Venäjän presidentti kyseenalaistaa kansainvälisen oikeuden päätökset.

Suorimmin Nato-jäsenyyttä puolsi ulkomaankauppaministeri Aleksander Stubb. Kansanedustaja Paula Lehtomäki halusi jatkaa nykyistä vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, mutta

Charly Salonius-Pasternack vei Lehtomäen ehdotukselta pohjan toteamalla, että Ruotsiin ei voi turvata, vaan Ruotsi on romahtamassa.

Puolustusministeri Carl Haglund oikaisi viime vuosien sitkeän ajatuksen, että Suomella olisi olemassa erilainen Nato-optio kuin muilla mailla.

Haglund arvioi, että Suomi voi kaikkien muiden maiden tavoin hakea Nato-jäsenyyttä. Hän uskoo, että Nato ottaisi Suomen jäsenekseen, mutta ei kuitenkaan kovin nopeasti.

Haglund muistutti, että ollaanpa Naton ulkopuolella tai Natossa, Suomella pitäisi olla uskottava puolustus. Tämä taas edellyttää, että puolustusmenoihin on käytettävä vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Päätöspuheenvuorossaan presidentti Sauli Niinistö rauhoitti keskustelijoita toteamalla, että ilmapiirin muutos ei ole vaikuttanut Suomen ja Venäjän suhteisiin. Vaikka Suomi EU:n jäsenenä on eri mieltä Venäjän viimeaikaisista toimista, Venäjä ei ole sen takia painostanut Suomea.

Suomen Nato-jäsenyydestä Niinistö toisti Suomen virallisen Nato-kannan toteamalla, että Suomen on katsottava loppuun asti nykyisen kumppanuuden verkoston mahdollisuudet.

Päivän toisessa keskustelussa Suomen tulevaisuutta pohdittiin talouden näkökulmasta. Hallinnon yksinkertaistamisesta tuli useita ehdotuksia. Hyvinvointivaltiosta on tullut liiaksi sääntöviidakko. Esimerkkinä sitkeästä byrokratiasta kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri kertoi, kuinka tuulivoiman rakentamista hidastaa se, ettei melurajoja ole saatu aikaiseksi.

Eläkkeellä oleva kansliapäällikkö Raimo Sailas luetteli viimeaikojen tekemättömät päätökset kattavasti: Kuntauudistus on 30 vuotta myöhässä, sote alkutekijöissään, opintoaikoja ei ole saatu lyhenemään ja eläkeuudistus on jäänyt työmarkkinasosapuolille. Sailas ratkaisisi osan ongelmista tuloverotuksen progressiota alentamalla.

Myös suhtautuminen politiikkaan on muuttunut. Pääministeri Jyrki Kataisen mielestä suomalaisen yhteiskunnan päätöksentekoa hidastaa se, että kompromisseja ei enää hyväksytä. Tämähän olisi hyvä aihe ensi vuodeksi.